tiistai 2. tammikuuta 2018

onnellista vaiko onnetonta uutta vuotta?

Vuosi olisi voinut meidän osaltamme alkaa paremmin. Muutama päivä sitten huomasin illalla Jedin varvoan vasenta takajalkaansa. Ei laskentu sille seistessään koko painoaan. Seuraavana päivänä oireet rikki menneestä raajasta olivat selkeämmät. Koira ei lepuuttanut jalkaa maassa seistessään, muttei kuitenkaan ontunut, eikä onnu vieläkään. En löytänyt anturoiden välistä mitään, enkä myöskään kipukohtaa tunnustellessani. Ainoastaan kintereen alta tuntui hieman turvotusta, mutta siitäkin olin hyvin epävarma tunsiko jotain, vai kuvittelinko vain. Seuraavana oli luvassa uuden vuoden aatto, eli vakio eläinlääkärimme olisi myös suljettu. Varasin netistä kuitenkin Helsinkiin osteopaatille ajan muutaman päivän päähän, sillä en uskonut jalan olevan murtunut tms. sillä vaiva ei ollut tullut yllättäin minkään äksidentin seurauksena. 



Jedin ensimmäinen uusi vuosi meni hyvin. Yksittäisiä raketteja Jedi vahti, mutta muuten se ei kiinnittänyt niihin ummoista huomiota. 12 aikoihin harjoittelimme hampaiden tarkistamista juuri keittämäni possun kielen voimalla. Raketit oli siinä ihan toisisijainen juttu! Ulkona kävimme kuudelta, yhdeltätoista, sekä puoli yhdeltä. Juuri niinä aikoina, kun meilläpäin kylä hiljenee raketeista lähes täysin. Varusteina oli silti, sekä kaulapanta, että valjaat. Aivan liian monta koiraa säikähti ja karkasi tänäkin vuonna. (voitte karkurit.fi sivustolta käydä katsomassa). Huonompi juttu!

Eksytäänpäs nyt kuitenkin takaisin aiheeseen, nimittäin Jedin takajalkaan. Tänään kävimme osteopaatilla Helsingissä. Täti tuntui osaavalta, mutta Jedi ei anna itseään ihan noin vain käsitellä, vaan olisi tarvinnut aikaa rentoutumiseen enemmän, ennen kuin puoliväkisin vieras ihminen koittaa koiraa kopeloida. Eihän siitä mitään tullut. Muutaman kerran jälkeen miltein mahdotonta saada Jediä herkkujenkaan avulla hoidettavaksi. Valitettavasti vaikkei monet ihmiset sitä käsitäkkään myöskin vasten hyppiminen ja hampaiden käyttäminen voivat olla epävarmuuden merkki. Jedi etenkin on todella herkkä hampaiden käyttäjä, mitä pienikin epävarmuus vain lisää. No saatiin me sentään jotakin selville! Nimittäin kipukohta löytyi. Koira vastasi selkeällä reaktiolla, minkä minäkin erotin. Kipukohta löytyi kintereen alapuolelta luusta. Kyseessä ei siis ollut osteopaatin mukaan lihas/kudos vaurio tai synnynnäinen juttu. Muuta (siltä osin miten koiraa sai kokeiltua) ei löytynyt mitään. Huomiselle onkin sitten varattu aika röntgeniin meidän vakkari eläinlääkärille, jospa kuvissa näkyisi tarkemmin, miten/ onko luu vaurioitunut.  Samalla haetaan kipulääkkeet, sillä jalka ei ole ainakaan mennyt yhtään parempaan kuntoon, vaan päinvastoin tuntuu, että se alkaa kipeytymään. Tänään esimerkiksi Jedille ei maistunut nappula ruoka, paitsi kuivana namipallosta. Koira myös varoo ja pitää jalkaa ylhäällä entisestään. Huomisen jälkeen meillä on kuitenkin toivottavasti enemmän tietoa. Saikkua Jedi saa nyt ainakin, mutta kuinka pitkäksi aikaa, se on vielä kysymysmerkillä. 

Pupuille kuuluu parempaa, mutta Romeo ei yrityksistä huolimatta ole saanut lisää painoa, mikä tietysti vähän harmittaa. Odottelemme innoissamme Romeon eläinnäyttelijä profiilia varten otettuja kuvia, mutta niistä ei ole vieläkään kuulunut mitään. 

Alkoiko teidän vuotenne paremmin kuin meillä? Mitä suunnitelmia/tavoitteita asetitte vuodelle 2018?

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

 

© Juulia. Web design by Aino Vakkilainen. Sisällön tarjoaa Blogger.