Sivut

perjantai 20. tammikuuta 2017

luonnonmukaista ruokaa gerbiilille

Olen viime aikoina uppoutunut vanhoihin jyrsijä tuttuihini: gerbiileihin. Silloin kun meillä niitä oli, olin vielä kovin nuori, enkä juurikaan perehtynyt niiden ruokintaan. Siskoni hoiti sen osuuden parhaansa mukaan ja minä tein työtä käskettyä. Gerbiileistä on toki opiskeltu viime vuosina sitä sun tätä, mutten millään muistanut milloin viimeksi olisin lukenut niiden "hoito-ohje paketin". Ja miksipäs olisin, kun kaikki perustieto on vielä toistaiseksi kirkkaassa muistissa ;)
Eilen menin kuitenkin silkasta mielenkiinnosta erilaisille gerbiilisivuille lukemaan, mitä ruokinnasta sanotaan ja hämmästyin, miten vähän gerbiilien luonnollisesta ruokavliosta löytyi käännettyä tietoa! kaikkialla puhuttiin vain "parhaimmista" siemensekoituksista ja siitä, kuinka jyrsijöille voi antaa koiran/kissojen nappuloita, sekä kuivattua leipää kuluttamaan hampaita, niin hyvä tulee. Siis mitä?! Eikö missään kerrota siitä, miten gerbiileille muodostaa mahdollisimman luonnollinen ruokavalio, tai edes mitä ne luonnossa mahtavat oikein syövät? En myöskään löytänyt mitään tietoa siitä, mikä olisi gerbiilien ruuassa esimerkiksi hyvä rasvan, proteiinin ja kuidun määrä. Vähän heräsi siis kysymys, että millä perusteella mainostetut merkit todetaan hyviksi, kun kerran luonnollisesta ruokavaliosta ei löydy tarkempa tietoa kuin: "Luonnossa gerbiileille kelpaa: ruohot, heinät, jyvät ja kasvien juurimukulat. Silloin tällöin, myöskin hyönteiset toimivat gerbiilin proteiinin lähteenä".
Sitten lähdinkin suureen seikkailuun intternetin ihmeelliseen maailmaan. Englanniksi löytyi  heti enemmän tietoa, vaikkei ihmeemmin. Tovin etsiskelyn jälkeen löysin jälleen uuden sivuston ja rupesin oitis kääntämistyöhön. Sieltä löytyi yhtäläisyyksiä jo aijemmin saamiini tietoihin. Niinpä päätin koota ja suomenaa omia/lähteiden ajatuksia Mongolian gerbiilin luonnollisesta ruokavaliosta myös tänne blogin puolelle. Kaikenlaisiin kummajaiskasveihin tuli tutustutta, mutta koitan pysytellä ennemminkin sellaisissa antimissa, mitä tavalliset omistajat voisivat mahdollisesti hyödyntään lemmikkinsä ruokavalioon, ellei se sitä jo ennestään sisällä. 

Ensin yritin etsiä uutta tietoa mongolian gerbiilin lähisuvusta, asuinalueista ja luonnonvaraisita yksilöistä. Loppujen lopuksi en saanut juurikaan uutta tietoa, mutta monet ruokailuun liittyvä pikkuseikat tukevat kuitenkin lajin selviytymistä aavikoilla, aroilla ja karuissa/ravinneköyhissä ympäristöissä. Tämä tukee ajatusta myös siitä, että vaikka gerbiilien ravinto koostuukin suurimmaksi osaksi kasviperäisitä aineksista, sen koostumus on varsin kuivaa --> eikä verrattavissa esimerkiksi meidän tarjoamiin tuoreruokiin: salaatteihin, kurkkuun, omenaan jne; joissa nestepitoisuus on noin ziljoona luokkaa. Varsin monet lemmikki gerbiilit olen myös saanut todentaa luontaisesti erittäin nirsoiksi tuoreruokiamme kohtaan. Etenkin silloin, kun sitä ei ole säännöllisesti ollut tarjolla jo poikasesta lähtien. Luonnossa gerbiilit ovat hamstraajia. Ne siis varastoivat ruokaa tunneliverkostoihinsa köyhemmille kausille, milloin ravintoa on niukemmin(jos ollenkaan) saatavilla. Varastoihin kelpaa parhaiten säilöttäväksi erilaiset siemenet ja juurimukulat, sillä niissä ravinto myös säilyy paremmin. Tämän lajityypillisen varastointikäyttäytymisen vuoksi on tärkeää, että myös "kotigerbiilillä" on tarpeeksi paljon purua terraariossa tunneliverkostojen luomista varten, sekä tietenkin itse varastoitavaa kohtuudella.


Gerbiilin ruokavalio luonnossa:

Gerbiilejä löytyy monesta paikaa ja niiden ruokavalio muuntautuu tietenkin myös yksilön maantieteellisen sijainnin mukaan. Lähellä rannikkoita elelevien gerbiilien ruokavalio koostuu luonnollisestikin pääosin rannikkokasveista ja niiden juurimukuloista, kun taas viljelysalueiden lähettyvillä elävien yksilöiden ruoka sisältää enemmän jyviä ja viljakasveja. Karummilla seuduilla kiinni saatavien hyönteisten hyötykäyttö on suurempaa. Tutkimustulosten mukaan kesäkaudella vihreän syönti on ollut runsaampaa ja talvella gerbiilit ovat luonnollisesti pidättäytyneet  pääsääntöisesti keräämässään siemenpohjaisessa ravinnossa. 

Tässä aineksia, joita löytämäni lähteen villigerbiilit ovat syöneet tai keränneet ravinnoksi:

- Hernekasvit 
- rantavehnä (esiintyy myös Suomessa luonnonvraisena)
- hamppukasvien vihreitä osia
- Hirssi
- Tattari
- kaura
- vehnä

Monissa lähteissä mainittiin myös, että luonnonvaraisen mongolian gerbiilin ruokavalio koostuisi pääsääntöisesti marunalajeista (esim. Artemisia sieversiana ja A. commutata). Marunakasvit ovat mykerökukkaisten kasvien suku, mikä kuuluu asterikasvien heimoon. Asterkasvit puolestaan jakautuvat vielä muutamaan alakategoriaan, joista löytyy myös monia meille suomalaisille tuttuja tuttavuuksia, kuten leskenlehti: heimo: Asterikasvit, Asteraceae
Leskenlehti tuskin on gerbiilille luonnollista ruokaa, mutta koska siitä löytyy moni yhtäläisyyksiä kenties yhteen niiden suurimpaan ravinnonlähteeseen luonnossa ja se on lisäksi todettu jo muidenkin eläinten kohdalla myrkyttömäksi (ainakin lehdet), niin miksipä ei myös gerbiilien omistajat voisi tätä kasvia kesäsisin hyödyntää. Nämä kasvit sisältävät tosin runsaasti nestettä ja jotkin gerbiilit ovat nirsoja sen suhteen. Ehkäpä vähän kuivahtanut lehti uppoaisi siis paremmin?

Lisää asterikasveja, (asteroidean) alaheimosta, Suomesta:
Tummennetut ovat omien etsintöjeni perusteella myrkyttömiä, mutta jokainen omistaja tietysti on itse vastuussa siitä, mitä eläimelleen uskaltaa tarjota.

         
             - siankärsämö
             - ojankärsämö
             - peltosauramo
             - keltasauramo
             - pujo
             - pajuasteri
             - kehäkukka
             - auringonkukka
             - päivänkakkara
             - kalliovillakko





Sitten oli niitä ihmeellisiä kasveja, jotka vaativat enemmän tulkintaa ja etsintää:

Leymus chinensis --> Chinese rye grass --> Suomeksi raiheinä

Chenopodiaceae --> savikkakasvien heimo (johon kuuluu erilaisia kasveja.. esim. jauhosavikka

Eragrostis pilosa -->  hoikkaröllinurmikka (tavataan satunnaisesti Suomessa, esim. myllyjen pihoilla)

Setarian bridlegrass --> Löysin setarian italica:n, joka on tähkähirssi, (en usko että paljon eroavat toisistaan). 

Lisäksi monissa lähteissä on viitattu gerbiilien syövän pieniä hyönteisiä ja toukkia, kertomatta niistä sen tarkempaan. 

Mitä siis lemmikille? 

Gerbiilien luonnollisesta ruokinnasta tiedetään edelleen vain vähän ja ulkomaalaisialla sivustoilla hyppiminen on aina yhtä tulkitsemista ja rivien välistä lukemista. vankeudessa gerbiilit pärjäävät varmasti edelleenkin parhaiten hyvällä siemenseoksella ja ihmisen tuomilla luonnollisilla lisillä. Millainen sitten on hyvä seos? Siitä saa olla montaa mieltä, koska noh.. eipä ole yksinkertaisesti paljon mihin tänäpäivänä vedota. Itse välttäisin gerbiilini ruoassa kuitenkin ensinäkin kaikkia väri- ja säilöntäaineita. En myöskään ikinä ostaisi ruokaa, joka sisältäisi koiran/kissan nappuloita, naudan tai siipikarjan lihaa, sillä ne ovat mielestäni ihan naurettavan luonnottomia tälle aavikoilla ja aroilla elävälle pikkujyrsijälle. Pellavnsiemeniä myöskin välttelisin. Sitä on tosin aika monissakin seokissa jossain muotoa, mutta onneksi kuitenkin yleensä vain hyvin pieniä määriä, mutta esimerkiksi lisänä en antaisi lainkaan!
Sen sijaan haluaisin seoksen mielellään sisältävän: hernettä, tattaria, kauraa, hirssiä ja ehkä pienen määrän vehnää. Tiedän, että tällainen seos ei suinkaan ole sitä mitä gerbiilit söisivät luonnossa, tai ainakin itse olen saanut sellaisen käsityksen, että luonnossa niiden ruokavalio oikeasti koostuu vähän kosteutta sisältävistä kasveista, eikä ympärivuotisesti siemenseoksesta! Luonnollista ruokavaliota olisi kuitenkin mahdotonta ainakaan tämän hetkisien tietojen pohjalta toetuttaa Suomessa, joten se valmiseos mitä ikinä syöttäisinkään, toivonmukaan sisältäisi edes mahdollisimman monipuolisesti edellämainittuja siemeniä, joita myös luonnonvaraiset gerbiilit ovat käyttäneet ravinnossaan (esimerkiksi maissin, soijan ja papujen sijaan). Omien gerbiilieni seos sisältäisi myöskin pienen määrän luonnollisia proteiinin lähteitä, kuten lämpökuivattuja kenttäsirkkoja ja jauhomatoja. Rasvaa seokseen toisi mm. auringonkukansiemenet, ehkä tietyt pähkinätkin (kohtuudella.. !)

Yksi luonnonmukaisuutta ihanasti tavoitteleva siemenseos on bunny traum basick - gerbiilin ruoka. Tätä seosta suosittelisin ja varmaan myös omille gerbiileilleni syöttäisin, jos sellaisia omistaisin. Toki tähän seokseen ehkä itse lisäilisin erilaisia aineksia gerbiiliporukan tarpeista ja tottumuksista riippuen.

Mitä muuta ruokavalion eteen voi tehdä?

Kaikilla gerbuilla tulisi mielestäni olla jatkuvasti tarjolla myös jonkin sortin kortista heinää. Pelkillä siemenillä ruuansulatus tuskin pelaa kovinkaan hyvin. Lisäksi gerbiilille voi kesällä kerätä turvallisia kasveja ja tarjota niitä. Hyvin nestepitoiset kasvit varmaankin kuivattaisin, mutta "nurmi tyyppiset" antaisin sellaisenaan pesun jälkeen tutkittavaksi. Voikukka on myös turvallinen kasvi käyttää ja niitä löytyy kaikkialta! Voikukkien erittäin hyvänä puolena on etenkin niiden paksut juuret! Kun siis seuraavan kerran kitket näitä tuholaisia, niin ota juuret talteen, pese huolella ja kuivaa! Tarjoa gerbiileille silloin tällöin lisänä ympärivuotisesti. Toisinaan tömään myös verkkokaupoissa valmiisiin paketteihin. Netistä löytyy myös kaikkea muuta kivaa! Esimerkiksi zooplussassa myytävä "jyrsijän ruoho" voisi olla kasvatettuna hauska virike esimerkiksi joulupyhille. Myös jr farmin yrttipussit ovat käteviä. Etenkin kauran voisi toisinaan tarjota gerbiilille "jr farmin green oats" muodossa. 
Monet tarjoavat gerbiileille herkkuina tai jostakin muusta syystä johtuen todella luonnottomia asioita, kuten maitotuotteita, naudan lihaa, kananmunia, pilttejä jne. Itse jättäisin ne kokonaan pois, ainakin ennen viimeisiä eläkepäiviä. Meidän tarjoamat hedelmät ja vihannekset eivät myöskään kuulu varsinaisesti luonnollisten antimien listaan. Niitä antaisin siksipä ehkä vain silloin tällöin herkkuina (jos gerbiilit niitä edes rohkenevat maistmaan). Kuivatun leivän voi korvata kokonaan oksilla! Yleensä gerbiilit kuluttavat hampaitaan mielellään (viimeistään silloin, kun koko terraario on täynnä tiellä olevia esteitä), toisin kuin hamsterit, jotka ovat oman kokemukseni mukaan jokseenkin nirsompia järsimään muuta, kuin ruokaansa. Turvallisia lajeja annettaa on mm. paju- ja omenpuiden oksat

Kuinka paljon ja mitä?
Toisin kuin muille lajeille, mongolian gerbiileille en löytänyt omaa "ruoka pyramiidia" tai ympyrää. Määristäkään ei löytynyt paljon tietoa. Kaikkialla mainostetaan monipuolisuutta ja vähän pähkinää/auringonkukansiemeniä sisältäviä seoksia ja siihen se pitkälti jääkin. Lähdeluettelon ainoa lähde avitti kuitenkin tätäkin asiaa hieman antaen jotain suuntaa antavia prosentuaalisia arvoja:


Paras työkalu kertomaan onko grbiilin ruoka liian rasvaista on tietysti silmäsi ja puntari. Kun gerbiili alkaa näyttämään lihavalta on syynä mitä todennäköisimmin liian rasvainen ruoka. Ravintoarvo suositukset etenkin jyrsijöillä ovat todella suuntaa antavia, sillä pito-olosuhteet vaikuttavat erittäin paljon. Hamsteri joka elää elämänsä pienessä terraariossa ilman juoksupyörää tarvitsee tuskin yhtäpaljon energiaa, kuin hamsteri, joka käyttää 1,5 x 1,5m tilan hyödyksi juoksupyörän kera. Sama pätee muissakin eläinlajeissa. 
Kyseisen lähteen mukan proteiinia ei kuitenkaan tulisi syöttää ainkaan (etenkään pitkäjaksoisesti) yli 20% , sillä se voi johtaa maksavaurioon, munuaiskiviin tai iho-ongelmiin. alle 15% ruokavalio taas hidastaa kasvua.  Arojen gerbiiliasukit varastoivat kyllä rasvaa tehokkaasti. Etenkin vanhemmille gerbiileille proteinin ja rasvan määrä tulisi olla alhaisempi, verrattuna nuoriin ja kasvaviin yksilöihin.

Rakensin tähän loppuun vielä oman näkemykseni mongolian gerbiilin luonnollisesta ruokavaliosta... Kuten jo aiemmin mainitsin, gerbiiliin ruokavalio luonnossa riippuu hyvin pitkälti sen sijainnista, eli sikäli tämä ei ole kovin pitävä tai pätevä kuva, mutta ehkä se tuo omaa näkemystäni asiaan helpommin, kuin uusi kappale leipäteksitä... :)

Loppusanat
Luonnollinen gerbiilin ruoka näyttää usein hyvin värittömältä ja siksi "köyhältä". Köyhää se sinänsä onkin, mutta monipuolista. Ei siis tarvitse pelästyä, jos gerbiilin lautanen ei näytäkkään yhtä kauniilta, mihin useimmat valmistajat ja mainostajat pyrkivät meidän ihmisten mieliksi. Pääasia, että gerbiilisi pysyy hyvässä kunnossa ja syö monipuolisesti, eikä aina vain prhaimpia paloja tarjoamastasi seoksesta!
Kun haluat tukea gerbiilin luonnonmukaista ruokavaliota jätät pois koiran/kissan raksut, naudanlihan, siipikarjan, piltit, maitotuotteet, leivät, sekä muut ihmisten ruuat. Gerbiili pärjää vallan mainiosti ilman käsiteltyjen ruokien lisäaineita ja mausteita, sekä luonnottomuutta. Tämän lisäksi valitset gerbiilillesi mielesesi seoksen, jonka katsot tukevan luonnollista ruokavaliota. Tuolla ylhäällä oli lista erilaisista jyvistä, kun seos sisältää monipuolisesti niitä, muttei liikaa esim auringonkukan siemeniä ja pähkinöitä, olet varmaan jo oikeilla jäljillä. Halutessasi voit tarjota lisänä silloin tällöin esimerkiksi hirssiä, voikukanjuuria, kuivasirkkoja, tuoreruokana hedelmiä ja muita turvallisia luonnon antimia. Hampaansa gerbiili voi kuluttaa oksiin ja herkkuina voi tarjota välillä kurpitsan siemeniä tai porkkana(tms.) tiiviste pellettejä.

Kiitos sinulle, joka jaksoit avoimin mielin lukea postauksen loppuun saakka. Kertokaa omia ruokinta kokemuksianne! Ja antakaa palautetta postauksen hyödyllisyydestä. Alkuperäinen inspiraation lähde
Postausta ei ole tehty yhteistyössä zooplussan kanssa, vaikka kivasti saivatkin ilmaista mainontaa;D

Gerbiilikuvista kiitos veuhukorvat blogille: http://veuhukorvat.blogspot.fi/


18 kommenttia:

  1. Jopa löysit tietoa! Vaikka en gerpileistä hirveästi tiedä/eivät niin kiinnosta, mutta postaus veti kyllä minutkin mukaan.

    VastaaPoista
  2. Oi kun mielenkiintoista! Mulla oli joskus 12-vuotiaana gerbiilejä, ja vaikka niitä hirmu hyvin hoidinkin, niin juurikin ruokapuoli oli vähän retuperällä surkean vähäisen tiedon takia. Tietoa kyllä yritettiin kovasti etsiä, mutta koska sitä ei ollut niin sitten sitä ei ollut. Meillä syötettiin Gerbil Nature -ruokaa, johon en enää koskisi pitkällä tikullakaan. Sen verran muistan, että tutkailin ruoan sisältöä ja olin super innoissani kun se kuulosti niin monipuoliselta ja täydelliseltä :D noh, onneksi iän myötä järki kasvoi ja tiedon määrä lisääntyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Mukava kuulla ihmisten kokemuksia ja näitä "kehittymis tarinoita" :D

      Poista
  3. Rapunzelin pelletitön ruoka on hyvä ja halpa, kunhan vain tuunailee, vaihtaa koirannappulat toukkiin ja hirssiäkin voi hiukan lisätä. Syötin ennen monta vuotta Bunnyn gerbiilinruokaa, mutta Rapunzel vei voiton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. itse olen pitänyt rapuzelia aina vähän hämäränä, kun en edes ole löytänyt kunnolla tietoa siitä mitä se sisältää jne... Mutta mielipiteensä kullakin. Suosittu ruoka se ainakin jyrsijä piireissä tuntuu olevan.

      Poista
  4. Jei! Vihdoin oli aikaa lukea tämä ihan kunnolla ja ajatuksella läpi. Siis tosi kattavasti oot löytänyt hyvää tietoa! Mun pitää tehdä lista kaikista noista syötävistä luonnonkasveista ja lähteä kesän koittaessa retkelle kera korin ja kasvioppaan :D Tämä on kyllä loistava postaus, loistavaan aikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tanja! Sä jos joku jaksat noita kasveja käydä metsästämässä :D

      Poista
  5. Hienoa, että sinulla on viitseliäisyyttä ottaa asioista selvää ja jakaa sitten tietoa muillekin! :)

    Ihan harmittaa, että opiskellessani eläintenhoitajaksi (valmistuin viitisen vuotta sitten) kuitattiin jyrsijöiden lajille luonnossa tyypillinen ravinto yleensä yhdellä ympäripyöreällä lauseella, ja sekasyöjäjyrsijöiden ruokinnasta puhuttiin siemenseos-koirannappula linjalla... Ei siis ihme, jos harrastajien ruokintatiedot ovat usein vähän mitä sattuu, jos ei ammattilaisillakaan aina ole tutkimukseen perustuvaa tietoa asioista. Ja tietoa ei välttämättä edes ole saatavilla, vaan mennään vain mutu-tuntumalla. Toivottavasti tilanne on muuttunut minun opiskeluajoistani, tai ainakin muuttuisi tulevaisuudessa.

    VastaaPoista
  6. Moikka! Valitettvasti valehtelisin ehkä jonkin verran jos sanoisin, että ajat ovat muuttuneet... Valitettavasti. Parhaiten oppii kun hakee tiedon itse! ;) ja kokeilee käytännössä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkaan ei tullut isona yllätyksenä, jos kehitystä opetuksen tason suhteen ei ole tapahtunut (varmasti toki oppilaitos/opettajakohtaisia erojakin on kyllä). Tiedonhaun, käytännön kokeilujen ja oppimisen suhteen olet aivan oikeassa - ja onhan sekin ammattitaidon lisäämistä ja ylläpitämistä, sillä eihän kaikkea koulunpenkillä tai kirjoista opitakaan. :)

      Poista
    2. Joo niinpä! Toivottavasti kyseinen ala kuitenkin lähtisi kehittymään.. :)

      Poista
  7. Todella hyvä postaus! Itselläni on gerbiilejä, joten ruokintapostaus oli tosi mielenkiintoinen ja kattava. :)

    VastaaPoista
  8. Olipas mielenkiintoinen postaus. Itselläni kun gerbiilejä on kolme, on tullut luettua paljon, mutten oo saanu näin hyvää teksiä mistään kirjasta:)

    VastaaPoista
  9. Olipas mielenkiintoinen postaus. Itselläni kun gerbiilejä on kolme, on tullut luettua paljon, mutten oo saanu näin hyvää teksiä mistään kirjasta:)

    VastaaPoista
  10. Onko Bunny hyvää gerbun ruokaa itte syötän sitä mutta silti gerbut on hyvin lihavia

    VastaaPoista

 

© Juulia. Web design by Aino Vakkilainen. Sisällön tarjoaa Blogger.