Sivut

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Pullo vs kuppi

Tänään vertailen juomapulloa ja kuppia kanien käytössä. Listaan molemmista vähän miinuksia ja plussia, jonka jälkeen selviää mikä on meidän voittaja!


Pullo
+ hygieeninen, etenkin ulkona/kanilassa.
+ Pystyy tarkkailemaan kanin veden kulutusta tarkasti (voi vaikka tehdä viivan, kuinka paljon vettä yleensä kuluu päivässä).
+ Matkustuksessa miltein välttämätön ja jos kani käyttää pulloa kotona, se osaa varmemmin käyttää sitä myös tienpäällä.
+vesien vaihto helppoa (vettä ei läiky ympäriinsä vaikka reitti sen omalle paikalle olisikin möykkyinen)

- Luonnoton asento juomiselle (välillä näkee myös sellaisia kaneja, joiden pullo on asetettu niin alas, että pupu joutuu niska vänkyrässä yrittää hörppiä pisaroita).
-Vettä tulee vain vähän kerrallaan, mikä helposti johtaa kanien turhautumiseen ja siihen, että ne juovat vain sen verran mitä on tarvetta, eivätkä yhtään enempää.
-Juomapullo pitää meteliä. Etenkin jos kani oppii "leikkimään" sillä.
-Menevät rikki/rupeavat vuotamaan helposti, jolloin kanin veden kulutuksen arvot eivät enää pidäkkään paikkaansa.
-hankala puhdistaa kunnolla


Juoma-astija
+Luonnollinen asento kanille juoda
+helppo puhdistaa
+Kani ei turhaudu juomiseen ja juo helposti ja nopeasti tarpeeksi vettä.
+Kestäviä
+Hiljainen

- epähygieeninen
- Kani voi kaataa astian ja jäädä ilman vettä.
- Kani joka käyttää juoma-astiaa kotona, ei välttämättä ymmärrä matkoilla juoda pullosta.


Ylivoimainen voittaja meidän mielestämme on juoma-astia! Syynä tähän se, että pystyn poistamaan kaksi miinusta juoma-astian käytöstä ja lisäksi kumoamaan muutaman plussan pulloista.

Esimerkiksi: "Pullo on hygieeninen, etenkin ulkona/kanilassa." Tämä on osittain totta, mutta silloin, kun pullo likaantuu sisältä, sen putsaaminen on hankalaa ja työlästä (vettä pitää kuluttaa paljon, jotta saa kaiken pesu-aineen varmasti pois pullosta, eikä pulloharjoilla omasta mielestäni pääse tarpeeksi hyvin käsiksi seinämiin). Ehkäpä siitä syystä pulloja putsataankin kunnolla harvemmin, jonka vuoksi jotkin niistä saattavat jopa levättyä auringossa. Juoma-astia on taas helppo pestä päivittäin, eikä se vie kuin minuutin lisä-aikaa veden vaihdon yhteydessä. Etenkin teräksisistä astioista näkee ja tuntee liman/karvan kupin pohjalla, joten on helppo nähdä milloin kuppi on oikeasti puhdas!
Toisen pullojen plussapuolen saan myös pyyhittyä listalta: "Pystyy tarkkailemaan kanin veden kulutusta tarkasti (voi vaikka tehdä viivan, kuinka paljon vettä yleensä kuluu päivässä)." Ongelmana on kuitenkin usein se, että pullot alkavat helposti vuotamaan(etenkin jos kani turhautuu siihen), jolloin todellista tarkkuutta ei saa muodostettua.

Osana juoma-astian miinuksista voin myöskin kumota: "Kuppi on epähygieeninen ja siihen joutuu karvaa, joka kertyy kanin suolistoon". Toki astiaan, kippoon, kulhoon (tai miksikä sitä ikinä haluaakaan kutsua) voi joutua karvaa ja roskaa, mutta kuten aikaisemmin totesinkin, astia on paljon helpommin puhdistettavissa. Itse pesen kanien astiat kahdesti päivässä, eikä sinne karvanlähdön aikaan ehdi juurikaan karvaa kertymään. Se kuinka paljon likaa ja karvaa astiaan kertyy, riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon kanilla on tilaa käytettävissä sen ympärillä.
"Kani voi kaataa astian ja jäädä ilman vettä." Astian tulee tietysti olla sellainen, mitä kanit eivät saa yhdellä henkäyksellä kaadettua. Koirilla tai kissoillakaan harvoin käytetään muovisia kippoja/kulhoja, sillä sellaisethan pyörisivät lattialla alta aikayksikön. Kun juoma-astia on oikeanlainen se pysyy paikallaan ongelmitta. Tai siis, tähän tietysti vaaditaan se, että kanilla on niin paljon liikkumistilaa juomapisteen ympärillä, ettei sen tarvitse pakolla yrittää siirtää sitä. Ja huom. omasta mielestäni jokaisella kanilla pitäisi olla vähintäänkin niin iso tila käytössä, ettei tylsyyttään tarvitse purkaa juoma-astiaan.


Mielipiteitä, huomioita?

torstai 19. toukokuuta 2016

Sitä sun tätä

Iih, nyt jäänyt jo kolme postauskertaa jälkeen.. Noh ei voi mitään. 12pv vietimme Romeon syntymäpäiviä!! Kuusi ihanaa yhteistä vuotta on meillä nyt takana ja toivonmukaan luvassa vielä paljon lisää ikimuistoisia hetkiä!  

Pääkaupunkiseudulla levinnyt virus on tuhonnut suunnitelmani tuoreiden kuivatuksesta. Oli siis tarkoitus kerätä kaneille purtavaa riittävä määrä seuraavalle talvelle, mutta pieleen menee sekin jos niitä kauempaa pitäisi lähteä kaivamaan. Erityisestihän puput kärsivät tästä tilanteesta. Pitkän talven jälkeen on uskomatonta, että joudumme pidättäytymään sisällä, ainakin toistaiseksi. Energiaa noilla riittäisi nyt silmänkantamattomiin, mutta sisällä nyhjääminen aiheuttaa niille vain masennusta ja tappeluita. Tänään sain Marleylta hampaista ja Romeokin on joutunut kärsimään nahistelun ikävistä seurauksista muutamalla naarmulla. (Ei toki sillä, että Marley olisi aina se, joka taistelun aloittaa). Tappeluita syntyy varsinkin silloin, kun olen palannut työharjoittelusta kotiin ja (vaatteiden vaihdonkin jälkeen) tuoksun vieraille eläimille ja kaneille. Marley ei voi sietää muiden pitkäkorvaisten otuksien hajuja. Pitäisi varmaan siis käydä suihkussa aina töiden jälkeen, jotta nuokin episodit saataisiin vähenemään. Tänä kesän en ole vielä kuitenkaan nähnyt tarvetta kanien erottamiseen. Niin pahaksi touhu ei sentään ole edennyt.

Virus sai minutkin masentumaan ja nyt ei vain jotenkin ole jaksanut blogiinkaan panostaa. Ei edes kauniita ulkoilukuvia ole saatavilla. Haikein mielin lopetan tämän lyhyen säälipostauksen video- koosteeseen kanien ulkoilusta ennen kun viruksesta oli saatu tietoa.

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Hyvää syntymäpäivää Ninja`s Dakota, `Marley´

Tänään tuli pikku ninjallemme ikää täyteen kolme vuotta! Niin nuori neiti yhä! Syntymäpäivien kunniaksi "leivoin" tai oikeastaan kokosin kaneille herkullisen kakun ja ohjeet siihen tulevat tässä:

Tarvitset
Banaania (puolikas, mielellään kunnolla kypsä)
Pyöreän näkkileivän (jos haluat terveellisemmän tai pelkäät kanisi vatsan menevän sekaisin, tee pohja itse kanin pelletistä!)
kuivattua persiljaa/muuta kanille sallittua yrttiä. (lähinnä koristeeksi)
Porkkana (mahdollisimman paksu)
omena
+ kuivatun mansikan viipaleita.

1. Leikkaa banaanista puolet ja muussaa se mössöksi haarukalla. Voitele pohjalle banaania siisti kerros veitsen avulla.
2. Ripottele päälle persilija
3. Asettele kolmanneksi kerrokseksi salaatin lehdet.
4.Viipaloi porkkanasta ohuita siivuja juustohöylän avulla (tai voit myös raastaakin). Lyhenne ja mitoittele palaset kerroksien jatkeeksi.
Yksi kuva jäi välistä, mutta siis.. Viipaloi omenaa juustohöylällä samoin kuin viipaloisit juustoa. kun pääset lähelle keskustaa ja saat kaksi puoli ympyrän muotoista puolikasta ota ne talteen ja lisää kerrokseksi. loput viipaleet voit vaikka kuivattaa! Lisää sitten vielä halutessasi vähän muusattua banaania ja ripottele jälleen persiljaa koristeeksi. Ota kuivatut mansikan viipaleet ja pyörittele ne sormissasi palloiksi. Asettele.
Valmis!





torstai 5. toukokuuta 2016

Elukoiden kuulumisia

Avasin muutama päivä sitten kanien ulkoilukauden, ihan mahtavaa! Meillä tämä tarkoittaa sitä, että puput ulkoilevat kaksi kertaa päivässä, ellei taivaltaa nyt sattuisi satamaan kissoja ja koiria. Ensimmäinen ulkoilu tapahtuu aamulla kuuden jälkeen, ennen minun työpäivääni ja toinen illasta, seitsemän jälkeen. ulkoilukerran pituus riippuu tietysti säätilasta ja omasta motivaatiostani. Kanitkin on otettu huomioon. Romeolle riittäisi pelkkä 15-20min käynti, jonka jälkeen se alkaa jo hinkumaan takaisin sisälle. Marley taas viihtyisi 45minuuttiakin kunhan seuraa ja suojaa on tarjolla. Niinpä ulkoilemme aamuisin yleensä 15-20 min ja illalla sitten noin tunnin verran. Muun aikaa, kuten esimerkiksi omien aamurutiinieni tai hamsterin jaloittelun aikaan, kaneilla on tietysti vapaa jaloittelumahdollisuus sisätiloissa.
Ulkokauden avaus on siis muuttanut rutiinejamme paljon ja kanit ovat saaneet valosta hirmuisesti uutta puhtia. "Umputusta" ja "kurnutteluakin" kuulee melkein päivittäin, mutta Marleyn steriloinnin myötä ei ole tarvinnut valeraskauksia murehtia. Kanit ovat saaneet viettää yötkin normaalisti yhdessä, eikä niitä ole ollut tarve erottaa, jes!

Kuulumisia: Romeo

Täyttää kohta (12.5) täydet kuusi vuotta, mutta on osoittanut vielä intoa iloloikkiin ja nameihin, joten uskallan ehkä juhlistaa pojan syntymäpäiviä iloisena tapahtumana, vaikka vuosi vuodelta se käykin hankalammaksi..
Uusi ruoka on toiminut hyvin, eikä moneen kuukauteen ole Romeo kärsinyt suolitukoksista! :)
Tänään aamu-ulkoilun jälkeen pojan vasemman silmän reunus näytti hieman punoittavan ja silmäluomien reunukset hieman kosteammilta, ehkäpä rähmäisiltä, vaikka mitään selvää mönjää esillä ei ollutkaan. Tämä "prinsessa" kun on todella tarkka kosteusprosentista ja pitää käpälänsä erittäin puhtaina niin ainakaan huomenna aamulla en päästä sitä ulos (siitä seuraisi vain naaman puhdistamista (ja silmien hieromista)). Eli sitä siis seuraillaan. Varmaan oli vain aamu unisuutta, sillä enää nyt illalla näkymänä on ollut onneksi vain kirkkaita silmiä. Miksi kuitenkaan riskeerata?



Marley

Täyttää vuosia (3) 8.5.2016 ja kirmailee tukka hulmuten.. Ihan normaali oma itsensä hän kai on ollut. Viime kisapostauksen jälkeen esteitä ollaan verrytelty kerran, ja kahdesti olemme kerineet kilpailuissakin käymään. Viime kerta oli Puotinharjussa vaikealla suoralla, mutta sieltä ei ole paljon kerrottavaa. Ihan hienostihan neiti meni, muttei vain ollut sen hyppypäivä, niin että olisi siis oikein kiinnostanut. Sitä edelliskertana olimme vantaalla keskivaikeassa mutkassa, josta jäljelle jäi vain kisakokemusta. Vantaan ratavideot löytyy postauksen lopusta.
















Martti

Pysynyt terveenä ja kasvanut hyvään tahtiin + karannut kerran. Karkaus reissu tapahtui tietysti yöllä, eikä siitä nyt sen enempää jaksa kirjoittaa. Kannen se oli saanut nostettua auki (monen mutkan ja kiipeilyn tuloksena) ja sieltä se oli sitten lähtenyt tutkimusmatkailemaan. Heräsin siis keskellä yötä (tarkemmin ottaen kello kolmelta) siihen, että tämä otus oli kiivennyt jostakin sängylleni, siis sinne minne edes kanit eivät uskalla liukkaalta lattialta hypätä, niin korkea se on! Äidin vaistot ilmeisesti herättivät minut ja kannoin pikkuisen otuksen takaisin ja jäin seurailemaan sitä. Normaalilta näytti vielä seuraavana aamunakin. Kahdeksan aikaan kun herätin sen pienen otuksen vielä aamulla, katsoakseni sen voinnin yhä uudelleen, niin voi että miten tyytyväiseltä se osasikaan näyttää kun oli päässyt  kerrankin KUNNOLLA juoksemaan! Ja älkää huoliko, nyt terraario on uudestaan muurattu kiinni.. Vaikka tosissani olin varma, että jo edellinenkin järjestely olisi ollut pitävä.
Meillä on Martin kanssa pikkuruinen ongelma. Nimittäin tyytymättömyys. Martti on todella tyytymätön omaan asumukseensa, eikä halua muuta, kuin pois jaloittelemaan. Iltaisin se vain tirkistelee näkyisikö sitä avun kättä, jota pitkin pääsisi taas ulkoilemaan. Tämä stressaa minua paljon, on niin surullista kuinka virikkeet tai tunninkaan juoksentelu huoneessani eivät kelpaa. Työstän siis tätä ongelmaa parhaillaan.. Siitä saisi kyllä monta erillistä postausta.


Minä (näiden elukoiden joukossa.. )

Töitä riittää, mutta myös mielenkiintoa. Lisäpuhtia tuo edessä häämöttävä loma! Olen aloittanut urakalla pihakasvien kuivatukset ja niistä saan koottua suupaloja kaneille, kuin myös toivottavasti lahjoituspalkintoja tuleviin kisoihin! :)




Kuvannut Karoliina L

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Nautaa vai sirkkaa?


"Jokaisen lemmikin oikea hoito perustuu siihen, että tuntee eläimen alkuperän, luonnollisen elinympäristön, luontaiset tarpeet ja pyrkii toteuttamaan ja noudattamaan niitä mahdollisimman hyvin." 

Kumman sinä valitset minulle?
Kumpi näyttää luonnollisemmalta/paremmalta?
Jalostus on muokannut eläimiä suuntaan jos toiseenkin, eikä millekkään lemikille voi (tai välttämättä pidäkkään) tarjota aina sellaisia olosuhteita kuin niiden luontaisessa elinympäristössä. Äärimmäisyyksiin ei siis tarvitse mennä, sillä siitä  voi loppupeleissä olla lemmikille enemmän haittaa kuin hyötyä. Tarkoituksenahan ei näitä kuitenkaan ole luontoon palauttaa...  Mutta siltikin "hyvässä suhteessa" luonnollisuuteen tulisi mielestäni aina pyrkiä. 

Oletteko koskaan perehtyneet matelijoihin? Ehkäpä ette, mutta mitäs veikkaatte: Mistä lähteestä jemenin kameleontti saa ruokavalioonsa eläinproteinia luonnossa/vankeudessa? Luonnossa (huom. en ole kuitenkaan asijantuntija) lontit syövät monipuolisesti erilaisia hyönteisiä. Vankeudessa taas: kenttäsirkkoja, jauhomatoja, jättijauhomatoja, argentiinan torakoita sun muita ruuaksi kasvatettavia, juurikin niin: ruokahyönteisiä. Entäpä käärmeet? Käärmeen ruokavalio luonnossa koostuu muun muassa, lintujen munista, pikkunisäkkäistä ja joskus jopa sammakoista. Vankeudessa taas esimerkiksi viljakäärkmeet herkuttelevat pääasiassa hiirien, rottien, hamstereiden ja välillä jopa lintujen poikasilla. Miksikö? Kysyinpäs toissapäivänä viljakäärmeen (ja muuten erittäin suloisen sellaisen) omistjalta, että miksei käärmeille tai vaikkapa jemenin kameleonteille olla kehitetty "ruokavaliota täydentävää (jemenin kamsut) ja täsyravinto pellettiä (käärmeille)? Eikö olisi helppoa vain ottaa pakasteesta makkarapötkylän näköinen valmiste johon on tungettu naudanlihaa, kanaa ja säilöntä-aineita, sitten leikata siitä käärmeelle optimaalinen pala, laittaa se mikroon lämpeämään ja tarjota syötäväksi? Tämähän sopisi loistavasti myös niille, jotka eivät halua nähdä tai pakkasessa säilyttää kuolleita rotanpoikasia. 

Eikö teistäkin ala kuulostamaan jo hieman oudolta (jos siis olette yhtään käärmeistä lukeneet)? Ystävältäni tullut vastaus oli ainakin erittäin suorasanainen: "Miksi ihmeessä kukaan syöttäisi käärmeelleen naudanlihaa tms. kun on olemassa paaljon luonnollisempi vaihtoehto!"

Siitä päästäänkin päivän mielenkiintoiseen aiheeseen. Mistä hamstereiden ruokavalio luonnossa koostuu? Erittäin monilla ammattilaisten kirjoittamilla ja mielestäni erittäinkin luotettavilla sivuilla sanotaan, että hamstereiden ruokavalioon luonnossa kuuluu hyönteiset. Missään luonnollisuuteen viittaavassa ruokinta tekstissä ei kuitenkaan tunnuta mainittavan mitään naudanlihasta tai muista isommista nisäkkäsitä. (lintujen munia lukuun ottamatta, ja niistäkin mainitaan vain harvoin, sillä oletettavasti se on hamsterin ravinnon lähteenä melko harvinainen). Mitä hamstereille taas sitten syötetään ja suositellaan proteiinin lähteenä vankeudessa? Naudanlihaa, siipikarjaa, koirannappuloita, kissanruokaa ja lihapilttejä. Mitenkäs siinä nyt niin on käynyt? Jotenkin tämä tuntuu mielestäni kummalliselta. Tai siis, kukaan ei varmastikkaan ole kuullut, että käärmeelle syötettäisiin naudan lihasta mytättyä pellettiä sen varjolla että: "ne ovat molemmat lihaa ja ajavat saman asian". 
Eläinkaupoissa saatetaan suositella monesti näitä rottapellettejä, jotta hamsterin ruokavaliosta tulisi "tasapainoinen ja monipuolinen". Mietityttää vain myös, että mitäkönä kaikkia väri/säilöntä-aineit nämäkin sisältävät..?

Muistaakseni vielä joitakin vuosia taakseppäin ihmiset eivät olleet ylipäätään kovinkaan tietoisia siitä, että hamsteri on omnivori ja tästä syystä tämä eläinproteini kuuluu sen ruokavalioon. Sitten vasta, kun sen tärkeydestä alettin enemmän keskustella, kuvaan ilmestyivät kehoitukset koirien/kissojen nappuloista ja hamstereille myytäviin siemensekoituksiinkin vähitellen alkoi ilmestymään naudan/siipikarjan lihanappuloita, jotta ruokaa voitiin markkinoida "optimaalisena täysravintona". Tästähän en nyt tuottajaa voi paljon moittia, sillä onhan se heille varmastikkin paljon helpompaa.. Mutta siis edelleen, mihin ne hyönteiset unohtuivat?  Perinteisesti hamstereiden ruokinta-ohjeet aloitetaan kuvailemalla mitä hamsterit ovat ja mitä ne luonnossa syövät. Silloin puhutaan vielä sirkoista ja hyönteisistä, mutta jo seuraavassa kappaleessa ne ovat haudattuja ajatuksia jauhelihan ja koiran/kissan ruokien rinnalla. 


Mielestäni naudan/sian/broilerin yms. liha ei vain yksinkertaisesti hamsterin ruokavalioon luonnossa tai lemmikkinä kuulu. Jotkin perusteluja asiasta keskustelleiden kanssa olen kuullut kommentoineen sillä, että hamsteri pelkää eläviä matoja, koska jalostus on mennyt jo niin pitkälle. Kuivat hyönteiset eivät taas ruoaksi maunsa puolesta uppoa. Huh! No onpa huono jos jalostus menee siihen suntaan, että hamstereiden luonnollista ruokavaliotakin yritetään ja muutetaan! Just saying. Itse en kyllä onneksi kovin montaa hamsteri yksilöä tunne, joka ei edes eläviä jauhomatoja kelpuuttaisi. Vielä päästäkseni varmemmaksi asiasta testasin tätä teoriaa eläinkaupassa missä tällä hetkellä harjoittelen. Vähintään kahdestatoista terraariosta aina edes yksi (useimmiten se joka ensin heräsi) ehti syömään matosen tyytyväisenä, vaikka aluksi olisikin vähän säpsähtänyt tai miettinyt, miten elävän ruoan kanssa oikein tulisi menetellä. Lajeja ja niiden edustajia oli useampaa sorttia.. Syrkkejä, cämpsyjä, roboja nyt ainakin muistan kokeessa olleen mukana.


Lämpökuivattuja sirkkoja sekä normikuivattuja jauhomatoja.

Mikä saa siis hamsterin omistajat jättämään näin suuren (omasta mielestäni) epäkohdan näiden jyrsijöiden ruokavalioon? Onko syynä tähän tiedon puute, laiskuus (ei tiedä mistä ruokahyönteisiä saisi hankittua) vaiko se ettei hamsterin vaan oikeasti hyönteisiä suostu syömään (tiedän, että naitäkin tapauksia toki on.. harmillista). 


Elävien jauhomtojen väliaikeainen koti, enne hamsterin ruuaksi joutumista. + siipikarja pellettejä -- madoille

Jotkut saattavat nyt kokea tämän henkilökohtaisena hyökkäyksenä, mutta olkoon sitten niin, vaikkei tarkoituksenani ollut aiheuttaa mielipahaa. Haluaisin vain kovasti nähdä foorumeille nousevan keskustelua ruokahyönteisistä, ettei aina ensimmäisenä ohjeena hamsterin ruokintaan olisi koiranraksujen lisääminen ruokavalioon.. Ruokahyönteisissä on katsokaas myös se plussa, että elävät tai hyvältä tuottajalta valitut eivät sisällä ollenkaan lisä/säilöntä-aineita, mitä poikkeuksetta lähes kaikki raksut ja lihapiltit sisältävät ;) Toivottavasti avarsin siis maailmaa ja otatte tämän tiedon vastaan vinkkinä, ettekä loukkauksena. Itse ainakin aijon jatkaa ruokahyönteisten suosittelemista hamstereiden perusruokavalioon!
Ja nostan toki hattua niille joilla hyönteiset ovat jo päivittäisessä käytössä tai ovat edes herkkuina antaneet/ajatelleet antavansa!

Ps: Toivon mukaan myös viimeistään kesällä minun kauttani voi tilata lämpökuivattuja sirkkoja (ravinnot säilyy paremmin) sekä jauhomatoja sun muita, mutta niistä sitten lisää myöhemmin ,kun kasvattaja saa kasvatukset aluilleen! :)


Jos saisin itse päättää, valitsisin hyönteiset


Onneksi niitä minulle syötetäänkin! :)

Kertokaa ihmeessä omat kokemukset ja miten teillä on hyönteisten laita/miksi. Muuttiko tämä postaus aikaisempia mielipiteitänne tai oliko postaus hyödyllinen, haluaisitteko kuulla lisää näistä ruokahyönteisistä?

 

© Juulia. Web design by Aino Vakkilainen. Sisällön tarjoaa Blogger.