Sivut

maanantai 29. helmikuuta 2016

Kuvapostaus koiraihmisille

 Hiihtoloma kului hujauksessa! Työnmäärä se kuin vain kasaantuu ja kasaantuu.. Onneksi kohta ollaan sen ohi! Hiihtoloman ehdoton kohokohta oli vierailu ystäväni (vai pitäisikö sanoa ystävieni) luona. Kameraan tarttui otoksi jos jonkinmoisia. Blogissa julkaisen kahdessaosassa niistä parhaimmat. Tässä ensimmäisessä tapaatte Baronin ja Taran. Osa ehkä tietääkin heidät jo entuudestaan, mutta annetaan kuvien kertoa heistä puolestani. Aivan ihania persoonia molemmat, muuta en voi sanoa <3 Niin ja kertokaa ihmeessä oma suosikkikuvanne. Ensikerralla luvassa pupukuvia moneen lähtöön!
2
Tara
 3
 4
 5
 6
Baron
 7
 8
 9
 10
 11
 12
 13
 14
 15
 16
 17
 18
 19
 20
 21
 22
 23
 24

 25
 26

tiistai 23. helmikuuta 2016

10 tapaa pitää kani kurissa yöllä!

Vastaako tämä postaus vihdoin rukouksiinne? Ehkä ei, mutta toivon siitä olevan silti jotain hyötyä niille joiden huoneessa asuu yö kukkuja! Useimmat kanit ovat vilkkaimiilaan aamu ja ilta hämärän aikaan, mutta etenkin nuoret jaksavat rellestää myös öisin. Meteli voi olla paha rasite, varsinkin jos sitä ei ole tottunut sietämään ollenkaan. Jokainen kani on yksilö, mutta myös tästä syystä on hyvä miettiä sopiiko se lemmikiksi lapselle tai sinulle, mikäli tulisi asumaan samaan huoneeseen kanssasi. Yksin kanilassa kököttäminnkään  ei kanista ole hauskaa. 
"Mut kellohan on vasta 02.20... :("
Meillä: Voisin kuvitella omien nassukoideni olevan suhteellisen rauhallisia ja äänettömiä otuksia, ainakin muihin tuntemiini kaneihin verrattuna. Tähän yksi suurimmin vaikuttavat tekijät ovat varmastikin ikä, kastrointi/sterilointi sekä vuodenaika. Romeo täyttää toukokuussa jo kuusi vuotta, eikä se näin ollen riehu enää samoin mitä nuorempana. Toista se oli aijemmin. Nykyään hän on kyllä oppinut nauttimaan päiväuni hetkistään ja viettääkin aika rentoa elämää kotipupuna. Kastrointi/sterilointi vaikuttaa kanien käyttäytymiseen usein rauhoittavasti, sillä kanin hormonitoiminta ei enää myllää samalla tavalla ja stressitasokin alenee. 

1. Pahvilaatikot pois!

Kaikista tunnetuin tapa on varmastikin heittää kaikki ikävästi kolisevat virikkeet yön ajaksi kanin ulottumattomiin. Tähän skaalaan kuuluu muun muassa pahvilaatikot ja helisevät lelut. Ääntähän kani pystyy tuottamaan vaikka ja mistä, mutta näin metelin riski vähenee edes jokusen asteen verran. Tämä olisi hyvä ottaa ihan rutiini toimenpiteeksi, sillä muistan itse varsin hyvin, että herääminen yöllä omaan huolimattomuuteen on todella puuduttavaa... 

2. Lisää äänettömiä virikkeitä!



Kun kani saa purkaa energiaansa johonkin sallittuun, te molemmat pysytte paljon tyytyväisempinä! Anna kanillesi siis joka ilta jotain kiinnostavaa tekemistä, esimerkiksi uusia oksia. Niistä lähtevä ääni on ainakin paljon pienempi kuin mitä esimerkiksi pahvilaatikon repimisestä kuuluu. Oksat kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan missä ne mahdollisesti ehkä jopa vähän häiritsevät kaniasi, sillä luonnollisesti etenkin naaraat haluavat siirtää ylimääräiset roskat pois kulkureitiltä. Ota kuitenkin huomioon se, että oksat ovat maton päällä, eivätkä liian ahtaassa! näin säästyt suuremmalta kolinalta. Lisäksi kannattaa tarjota oksia aina vain öisin, jotta kanin mielenkiinto säilyy niihin. Älä myöskään unohda vaihtaa oksia tarpeeksi usein uusiin tai säilyttää "hätävara" pakkausta, mikäli olet jonain päivänä unohtanut hakea oksia lisää.  
Äänettömiin virikkeisiin kuuluu myöskin viltit, joita kani saa kaivella ja viikata. Varaa tähän vilttejä, jotka saavat mennä pilalle, sillä myöhemmin niistä saattaa löytyä hampaanjälkiä tai pissatkin. Vilttimytyn tai pyyhkeen sisälle voi piilottaa osan kanin pellettiannoksesta, jotta tekemistä riittäisi pidemmäksikin aikaa.  
Jos et vielä ole huomannut lisätä heinää juuri ennen nukkumaan menoasi niin kokeilepa tätä! Meillä kanit syövät pellettinsä noin. kahdeksan aikoihin ja tuoreen heinäannoksen ne saavat sitten 10-11 aikoihin, juuri ennen kuin minä painun pehkuihin. Uusi heinäannos houkuttelee kanin syömään ja sen jälkeen pupu saattaa pitää "ruokatauon". Hyvällä tuurilla olet onnistunut nukahtamaan juuri ennen kuin kanisi pääsevät valloilleen. Tietysti on yksilöllistä heräätkö kaniesi meteliin vai haittaako sinua se vain silloin, kun yrität vielä nukahtaa. 

3. Väsytä kanisi

Ei, en tarkoita, että kania pitää pakottaa hyppimään esteitä niin kauan kunnes se käy radalle makaamaan. On kuitenkin hyvä huomata se, että kanit kun hämärä aktiivisia ovat, ne touhuavat mielellään iltaisin. Usein pelkkä jaloittelu ei riitä rauhalliseen yöhön, sillä pienillä torkuilla kani kerää energiatasonsa nopeasti takaisin. Parhaiten omia kanejani on väsyttänyt muun muassa aivojumppa! Eli temppuilu ja aktivointipelit illalla. Kaikista väsyttävintä on ollut ulkoilut tarhassa tai valjaissa. Ulkona etenkin sisäkanit joutuvat tarkkailemaan ympäritöään petojen varalta. Lisäksi tutkittavaa riittää muutenkin niin paljon, että jo lyhyen "ulkoilutuksen" jälkeen kanit usein jaksavat ottaa rennosti vähän pidemmänkin ajan. En tässäkään tapauksessa tarkoita sitä, että kania pitäisi pelotella ulkosalla, enkä suosittele ulkoilua mikäli kani vain stressaa ja pelkää. Minulle ei ainakaan jäisi hyvä omatunto, jos saan yöni nukuttua, kunhan olen raahannut pelkäävän pupun ulos, koska sen stressitason nouseminen kuluttaa sen energiaa.





Näitä vanhoja rallikuvia on kyllä niin kiva katsoa! :D..
4. Pidä rutiinit


Ainakin perus rutiineja on hyvä pitää, sillä myös kanit oppivat niihin mukaan. Jos kanisi tietää milloin on sen vuoro päästä leikkimään ja pitämään hauskaa se ajan kanssa oppii myös milloin on sille hyvä hetki ottaa nokoset ja milloin on hyvä hetki ruokailla. Näinpä se ei ehkä jaksa kolistella niin paljon öisin, kun oma jaloittelu vuoro alkaa vasta aamulla. Vanhemmat kanit ovat tässä paaljon maltillisempia. Kolistelun sijaan pupu oppii helposti pitämään huolen omista "vuoroistaan". Esimerkiksi meillä se näkyy silloin, kun minä olen poissa. Usein kaneja hoitaa tällöin äitini ja siskoni. Jos pupuja ei muisteta päästää jaloittelemaan ennen niiden "iltavuoroa" ne alkavat koputtelemaan ja kynsimään huoneeni ovea viimeistään yhdeksän aikoihin, jolloin hoitajatkin havahtuvat. Aikaisemmin Marley teki tätä myös satunnaisesti yöllä, mutta nykyään kun se tietää "omat aikansa" se malttaa odottaa niitä :) Tee samat jutut aina illalla (ja vielä parempi jos samassa järjestyksessä) niin kanisi oppii varmasti huomaamaan milloin aletaan jo rauhoittumaan. Älä näin ollen esim. lopeta nami leikkiä vain kesken ja oleta, että kani menee suoraa tietä nukkumaan. Todennäköisesti "kiihdyksissä" oleva jänö ei ymmärrä miksi se yhtäkkiä jätettiin, jonka seurauksena tulee olemaan protestimeteliä. 

5. Vähennä energiapitoista ruokaa


Mikäli kanisi pääsevät kuluttamaan energiaansa vain vähän, kannattaa sokeripitoisia hedelmiäkin antaa hyvin harkitusti. Ne antavat kanille nimittäin nopeasti puhtia päivään! Myöskin ruokinta on syytä miettiä kohtuulliseksi ja reiluksi kania kohtaan. 

6. Kasterointi/sterilointi

Tämä voi olla merkittävä tekijä, mutta ketään en rohkaisisi leikkaamaan kaniaan vain sen johdosta, että yöt sujuisivat rauhallisemmin! Ajattelin kuitenkin, että tämä on hyvä tiedostaa. Jos kanillasi esiintyy esimerkiksi usein valeraskauksia ja olet jo sen johdosta harkinnut sterilointia niin se voi myös vaikuttaa tähän ongelmaasi positiivisesti.

7. Yhdessä tyhmyys tiivistyy, vai miten?


Kani saattaa kolistella myös huomion toivossa. Kaverusta vasten on turvallista nojata. Yhdessä ne saattavat olla siis rauhallisempia, mutta keväisin tilanne saattaa kääntyä toisinperin. Omakohtaisella kokemuksellani voin rehellisesti kertoa, että viime keväänä meidän pitkään yhdessä asunut pariskunta joutui tai sai viettää yönsä erillään, sillä silloin vedeltiin rallia, kurnuteltiin ja kolisteltiin vaikka mitä oksia, herkkuja maassa olisikaan ollut. Silloin toisaalta Marleyta, naaraspuolista kaniemme ei oltu vielä steriloitu. Uskon tämän kevään olevan siis rauhallinen, mutta vähän vielä jännitän. 

8. Peitä näkyvyys
Kuka sammutti valot?
Mikäli kanisi asuu kompostikehikoista rakennetussa aitauksessa ja kaltereiden nakertaminen aiheuttaa päänvaivaa, voit koittaa peittää kalterit vilteillä. Jotkin kanit ovat kuitenkin sitkeitä, eivätkä niin vähästä luovuta. Kaltereiden peittämisellä on myöskin toinen juju: esto nähdä sinut. Kun laitat kanin nukkumaan, mene myös itse. Kyllä kaneja jää syövyttämään, jos oma mamma jää vielä liikuskelemaan, rapistelemaan ja koliskelemaan huoneeseen "vapaana" kun itse pitäisi muka mennä nukkumaan. Jotkin kanit ovat todella tarkkoja siitä, että heidänkin omistaja saa kokea saman kohtalon, tai muuten ei yöstä tule mitään. Ota siis rutiiniksi se, että kun kani laitetaan nukkumaan olet itsekin siihen jo valmiina, etkä esimerkiksi laita valoja enää päälle tai käy pesemässä hampaita. 

9. Voit myös opettaa (tai ainakin yrittää) :D

Siihen aikaan, kun meillä oli kompostikehikot käytössä, Romeo nakersi niitä aika tiuhaan tahtiin. Sain kuitenkin opetettua Romeon lopettamaan sen, korvaavalla käytöksellä. Tein monia erilaisia harjoituksia, joista ensimmäisiin kuului tämä: rapistelin herkkupussia aitauksen toisella puolen, joka laukaisi tämän inhottavan kaltereiden pureskelu tavan. heti kun pupu piti pienen tauon, naksautin ja annoin sille herkun. Näin se oppi, että on parempi odottaa. Harjoituksien jälkeen jatkoin tätä niin, että kun kani pureskeli kaltereita halutessaan ulos, odotin ja päästin sen vasta, kun pureskelu oli loppunut. Tässä kyllä varjopuolena tuli sellainen, että kun Romeo oppi odottamaan, se saattoi jopa vain istua pitkiäkin aikoja tuijottaen tyhjää kaltereiden välistä. Se jos mikään on sydäntä särkevää katsottavaa. Kyyhöttävä kani. Onneksi tätä ongelmaa ei kuitenkaan enää ole. Olen silti erittäin iloinen, että sen opetin, sillä fiksuna poikana kani oppi yhdistämään tuon istumisen moniin eri tilanteisiin. Kerran kun kuvasin kaneja pöydällä, herra alkoi jo kyllästymään. Koska pöytä on kuitenkin korkea, eikä sieltä ole kanien edes sallitty hypätä Romeo meni tähän samaan "kyyhötys asentoon" jota se teki aina halutessaan ulos häkistä. Tietysti palkitsin sen siitä kehuilla ja herkuilla, josta se sitten innostui! Nykyään nämä "pöytäkuvaukset" vievät vain hetken aikaa, sillä Romeokin tietää pääsevänsä alas nopeasi, jos vain poseeraa ylväänä kameralle. On se kyllä fiksu kani! 

"Ollaanko jo valmiita?"

10. Häkkissä vai vapaana?

 Usein suurin syy miksi kanit järsivät kaltereita on halu päästä niiden ympäröimästä alueesta. Isompi tila voi tuoda hetkellistä iloa, mutta kani oppii pian vaatimaan lisää. Uskon kuitenkin siihen, että mitä isompi häkki sitä vähemmän meteliä, kunhan "sisustus" on oikein, eli pahvilaatikot on poistettu yöksi ja tilalla on jotakin muuta. Lattiaa ja oksien kolinaa suojaa tasainen matto ja niin edelleen. Tehdashäkki olosuhteissa on vaikeaa edes antaa kanille äänettömiä virikkeittä, sillä oksat se saa nopeasti kolisemaan kaltereita vasten, kunhan niitä vähän siirtää tieltä pois. Jos häkkiä ei ole ollenkaan (tai sen ovet turvalliseen huoneeseen ovat aina auki) kani pysyy varmasti tyytyväisempänä. Joskus syy kanin vilkkauteen voi olla myös se, ettei sen häkistä löydy sille mieluista nukkumispaikkaa. Jos kanilla on enemmän sängyn ja tuolien luomia kattoja, sillä on myös enemmän vaihtoehtoja valita mieluisa nukkumispaikka. Mitä mukavampi "pesä" kanilla on sitä paremmin se myöskin viihtyy siellä! Kuvitteleppa vaikka itse jos sinulle annettaisiin vain yksi epämukava patja ja ohut peitto. Kuinka hyvin nukkuisit? Kaneille luonnollista on valita oma nukkumispaikka, ihmiset ehkä vähän harvemmin tulevat ajatelleeksi, etteivät ne välttämättä viihdykkään niille tehdyssä "sängyssä" vaan kaipaisivat jonkin muunlaisen nukkumispaikan.


Meidän kanimme onneksi pitävät enää ani harvoin mekkalaa öisin. Osittain myös minä olen tietysti tottunut siihen. Korvatulpatkin ovat aina yksi vaihtoehto, mikäli niiden käyttö sinulta luonnistuu. 
Jos teillä on vielä lisää vinkkejä, jakakaa ne meille ihmeessä! Muuten toivon, että tämä postaus oli hyödyllinen ja ehkä mielenkiintoinen myös heille, joilla tätä ongelmaa ei ainakaan vielä ole :)












sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Look mom, the sun is up!

Herään aamulla pupujen (enimmäkseen Romeon) pusuihin. Sitten ylös, ulos, kouluun, kotiin, nukkumaan ja sitä rataa. En koskaan kyllästy valittamaan omista kiireistäni, joten eiköhän aloiteta vaikka jälleen sillä? Ensinäkin koulu... niinpätiniin eihän sitä enempää voi kuin huokaista syvään. Tämä "talviloma" joka minullakin viimein alkoi, tulee olemaan kaikkea muuta kuin lomaa. Koeviikko hiipii taas lähemmäs ja projektit kasaantuvat! Siivottavaakin olisi. Onneksi minulla sentään on maailman paras ja ihanin herätyskello systeemi, joka toimii seuraavalla tavalla:


Oma kunnon Philips HF3510/01 Wake Up Light, eli tutummin valoherätyskelloni alkaa "nostamaan" henkilökohtaista "aurinkoani" viiden jälkeen aamuyöstä(arkena). Silloin karvakorvatkin viimeistään havahtuvat ja kömpivät vierelleni, sinne oikein lämpimään, pehmoiseen ja mukavaan sänkyyni. Aurinko nousee 20minuuttia, mutta puolessa välissä, ennen rentouttavaa musiikkia Romeo alkaa viimein herättelemään aamu pusuilla. Samaan aikaan Marley kuopii ja nyppii sänkyni jalkapäätä. "Nyt on jo aika nousta ja tarjoilla meille aamuruoka. Jos vaikka peittelen tämän puolen valmiiksi, niin saammehan sapuskaa nopeammin?" 

Mikäs siinä kahta kania paijatessa ja ihaillessa.

Viimeiseen huomionosoitukseen asti molemmat nauttivat silmät ummessa, pöriten kuin pienet kissanpoikaset, suloiset, ihanuudet. Se hetki, mistä me kaikki aamussa eniten nautimme loppuu siihen, kun nousen istumaan ja varpaani hipaisee laminaatin pintaa. Silloin ilme muuttuu ja sekunnin murto-osassa kanit ovat ehtineet hypätä sängyltä alas, pyörineet jalkojeni ja toistensa ympärillä vähintään kymmeniä kertoja! Joudun melkeinpä konttaamaan muonavaraston viereen ja hyvä jos saan sormeni säilytettyä, kun kippaan aamu ruoat pupujen saataville. Sen jälkeen tilanne rauhoittuu ja pöly laskeutuu takaisin maan päälle, jonka jälkeen tieni kaneista erkaantuu omien rutiinieni pariin, ainakin hetken ajaksi.



































Pikaiset kuulumiset vielä. Marleyn kanssa kisattiin tänään palojoella keskivaikeaa mutkaa. Oli kiva päästä näihin pikkukisoihin viettämään aikaa vuodenvaihteen jälkeen! Suorituksista sen verran, että ensimmäinen kierros meni 10 virhepisteellä, eli yhtäkään estettä ei päästy yli ilman, että puomi olisi kolahtanut maahan. Tai noh, lukuun ottamatta kaikista isointa estettä, jonka yli tuon töyhtöpään nostin. Seuraava kierros meni niin, että yksi este ylitettiin puhtaasti, eli 9 virhepistettä siis. Ei se meitä kuitenkaan haittaa, oli vain mukava nähdä kuinka Marley osasi ottaa paljon rennommin sisällä ja jopa pääsimme maalin asti molemmilla kierroksilla! Tavoite siis saavutettu ja kani virkistyi päivästä myös :) Vaikkei Romeo enää virallisissa kilpailekaan, olisi tämä kyseinen rata ollut juuri herralle sopiva, vähän harmitti, kun ei se mukaan päässyt. Videota mulla on molemmilta kierroksilta, en vain ole ehtinyt niitä tänne lataamaan, ensi postaukseen sitten? Kiitos klipeistä kuuluu Japille :) Kiitoksia! 
Kotiin päästyämme Romeo oli huomionhaluinen. Oli tainnut muutaman tunnin yksin olo ikävystyttää pojan. Kamala kiehnäys ja touhotus minun perässäni ympäri taloa ja jos en hetkeen sattunut huomioimaan, niin ei kun vaan tökkimis ja "raapimis" vaihe päälle sekä kaikki muut mahdolliset temput ja kujeet esiin, mitä vain se sattui keksimään. Huomiostani se riemastui sitten jopa hyppimään niitä valtavia "kaurishyppyjä" sängylläni! Tuntui vähän siltä kuin tämä viisi ja puoli vuotta vanha herra olisi vaihtanut moodia muutaman vuoden taaksepäin :`) 
  
Pahoittelut nyt vielä huonoista kuvista ja epäaktiivisuudesta.. Muutama henkilö ehtikin jo alkaa kyselemään, milloin postaamme jälleen. Ja kyllähän  postailen, aina kun intoa ja aikaa on. Tai jos en jonain päivänä ehdi niin ehkä annan pupuille puheenvuoron ;)
 

© Juulia. Web design by Aino Vakkilainen. Sisällön tarjoaa Blogger.