sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Blogin pyörittäminen jatkuu jälleen syksyisien kuvien merkeissä. Noita vähän huonolaatuisempia kuviaihan on kertynyt minulle riittämiin.. Ehkäpä tuosta johtuen, jos vain ilmat enää mitenkään saalivat, niin mieleni tekisi vielä ainakin yhden kerran pistää kamat kasaan ja kuvata kaneja vielä viimeiset hetket, syksyn kauniissa väreissä ja maisemissa. Saa kuitenkin nähdä toteutuuko tämä pienimuotoinen aatteeni, sillä kauniit ulkoilukelit taisivat juuri vilistää silmiemme ohi. Ainakin tänään ulkona oli niiin masentava ilma, että mieleni tekisi vaipua horrokseen (eli netfliksin ja kanien luo, lämpöisen peiton alle käpertyneenä). Kellään samanlaisia fiiliksiä?

Pupujen karvanvaihto jatkuu yhä.. Se tietysti hieman harmittaa, sillä meillä se tarkoittaa sitä, että kanien suolistoon menee usein liikaa karvaa joka aiheuttaa ketjupapanaa ja pahimmassa tapauksessa suolistotukoksia. Siihen asti meillä ei onneksi vielä olla edetty. Harjaamisella ja ananas"mehulla" olaan saatu pidettyä karvat suhteellisen kurissa. Siitäkin huolimatta molemmat ovat menneet apaattisempaan kuntoon. Mitään hälyttäviä merkkejä ei ole näkynyt, vain väsyneisyyttä on lisääntynyt. Romeo ja Marley eivät jaksa juosta alakerrassa enää yhtä ahkerasti, kuin kuukausi sitten. Marley ei enää spurttaile joka aamu, vaan jää mielummin pöydän tai sohvan alle makoilemaan, pikaisen kierroksensa jälkeen. Romeo ei alakerrassa yhtä hyvin viihdy, joten sen löydänkin usein yläkerrasta torkkumasta. Olen kuitenkin aika varma, että valomäärän nopea vähentyminen on saanut tämän energiatason laskemaan myöskin kaneillan ja suurin osa "apaattisuudesta" johtunee siitä. Karvanvaihtokaudessa on kutenkin se hyvä puoli, että usein lopputuloksena on miellyttävän ja "puhtaan" näköinen kani. Ainakin Romeo edustaa tällähetkellä enemmän omaa väriään :D.

Tänään kilpailimme Marleyn kanssa puotinharjussa vaikealla suoralla. Tällä kertaa ei menty radalla yhtä hyvin kuin viimeksi, mutta eipä se meitä lannista. Sääkin oli niin masentava, etteä neljän virheen rata oli meille ihan riittävä saavutus :) Muutkaan puput eivät mielestäni olleet tänään kovin vireessä, mutta eihän sitä aina voi ollakkaan.













torstai 15. lokakuuta 2015

Syksyinen kuvapostaus

Syyslomalla on ollut kyllä todella mukaisat ilmat ja senpä vuoksi vietimme muutamat peräkkäiset päivät nassukoiden kanssa ulkosalla. Kameraan tuli otoksia, ehkä vhähän liikaakin, joten niiden voimilla jatketaan eteenpäin varmaankin myös seuraavat postaukset.
Romeo nautti ulkoilemisesta, vaikka tiiraileminen portinluota ei meinannut millään loppua. Romeolla on tapana haluta sisälle muutaman minuutin jälkeen, jonka vuoksi se juoksee aina portille, jos joku ihminen siitä sattuu ohitse kävelemään. Kyllä se iloloikkaakin hypii aina sisäänpääsy-yrityksien välillä, mutta tämä pupu pitäisi vielä vapaamuotoisemmasta ulkoilemisesta sisä-ja ulkotilojen välillä.
Marley rallitteli mallikkaasti rapisevien lehtien päällä. Niissä oli hauskaa kierähdellä ja maistellakkin, hänen mielestään.

Loma alkaa lähestyä loppuuaan ja aivan liian nopeasti. Minulle on noussut pintaan hieman kuumeisempi olotila, joka ei yhtään tätä lopun lähestymisen haikeutta yhtään helpota. Päässä heittää ja kurkkuakin koskee.. Onneksi yöllä ei tule kylmä, kun on kaksi (tai ainakin yksi) lämpöpatteri kainalossa! :)





Antilooppilauma vauhdissa :)








"Tähän on niin hyvä nukahtaa" 
"Jos vaan joku lakkaisi kuvaamasta mun lepohetkiäni"
 Eilen sisustelin huonettani jälleen uuteen uskoon. Seuraavassa postauksessa saatte kuulla siitä ja ehkä eräästä toisestakin lisää ;)

maanantai 5. lokakuuta 2015

Kirvainen keli (kilpailupostaus)

Nyt on luvassa todennäköisesti tämän vuoden viimeinen (tai ainakin yksi viimeisimmistä) kisapostauksista! Tuttuun tapaan kilpailupaikkana toimi siis Puotinharjun hiekkakenttä. Marleyn mielestä tämä on kaikista mieluisin kisapaikka ja hyvä niin, sillä sielä järjestetään kesällä monia kilpailuja, joihin me pääsemme sen hyvän sijainnin takia osallisiksi.


Kylläpä sitä nyt ollaan niin ammattilaisia että huhhuh :`D
Lauantaina keli oli mainio, kuten treenipäivä kokonaisuudessaankin, mikäli mahdottomiksi osoittautuneita kirvalaumoja ei lasketa! Porukkaa oli vähän ja päivä sujui kertaakaan pitkästymättä. Meidän tyttö pupu kilpaili ensimmäistä kertaa luokassa: vaikea suora ja siksi minuakin jännittikin tavallista enemmän. Ensimmäinen kierros meni kuitenkin hyvin vain neljällä virheellä, joista kaksi oli selkeästi minun mokia. Radalla jännitys tosin katosi, kun huomasin kanin liikkuvan tuttuun tapaan ja maaliin päästyämme ei jännittämisen aihetta enää ollut, Marley oli tehnyt omistajansa silmissä itsensä jo niin taitavaksi. Toinen kierros menikin sitten vielä odotettua paremmin, todella hienosti vain kahdella virheellä! Olen ihan tajuttoman ylpeä pupustamme, enkä osaa ymmärtää miten paljon yksi kani on voinutkaan kehittyä ja yllättää minua ja varmasti joitain muitakin. Kyllä Marley oli Puotinharjussa huomannut radan muuttuneen normaalia haastavemmaksi, josta seurasi esteen ohi juoksemista tai muita pieniä hyppäämisaluttomuuden merkkejä, joita neidillä ei keskivaikeassa luokassa yleensä ollut tapana toteuttaa. Myöskin äänekkäät lentokoneet olivat kiusanamme.

Alla video Neidin molemmista kierroksista. Älkää kiinnittäkö musiiikkiin turhan suurta huomiota, valitsin sen ensimmäisten ehdokkaiden joukosta. 




Vaikeasta luokasta meillä ei ole vielä ollenkaan kuvasaldoa, joten hyödynsin koristeeksi näitä muutamia vanhoja estekuvia.



























Niinkuin osa teistä jo varmaan huomaskin, banneri on kokemut muutoksen, mutta vain väli-aikaisesti. Tarkoituksenani on uudistaa blogi kokonaan uuteen uskoon, mutta siihen asti tämä saa luvan kelvata! 



lauantai 3. lokakuuta 2015

Muutama syksyinenkin


Pakko myöntää, että vaikken oikeasti ole syyskauden fani niin siltikin olen pitänyt näistä viimeviikon ilmoista. Ulkona on ollut kuivaa, sopivan viileää ja moniväristä. Ensimmäiset aamu-ja viimeiset iltasäteet ovat kaikista parhaimpia, vaikken mitään hehkeitä kuvia niihin nähden ole saanut vielä kuvattua. 


Vasta muutama päivä sitten vein kaneja kunnolla pitkästä aikaan ulos. Molemmat nauttivat siitä kovasti, eikä viimakaan haitannut niiden menoa. Kasvattaahan tuo kaksikko talviturkkia jo nopeaan tahtiin! Enää muutama viikko (tai vähemmän) niin pääsen taas "pupu trimmauksessa" vauhtiin, kun vanhaa karvaa alkaa pöllyämään uuden tilalle. 

Marley ulkoili tuttuun ninjamaiseen tapaansa, eli juosten spurtteja ja hyppien ninja loikkia. Romeo ei spurttaillut vaan painotti toimintansa pienempiin kaurismaisiin loikkiin. Kaikista ihaninta oli, kuitenkin kun herra juoksi monet kerrat täyttä vauhtia mammansa syliin tarkistamaan, että kaikki on varmasti hyvin! <3 









Hyvää syksyn alkua kaikille!

 

© Juulia. Web design by Aino Vakkilainen. Sisällön tarjoaa Blogger.