Sivut

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Welcome the summer holiday!

Jottei tylsyys lukiessa iskisi, lisäsin tekstin väliin toivottavasti kauniita ulkoilukuvia kaneistamme, viimepäiviltä. 

Vihdoin se kauan odotettu loma alkoi, Vihdoin on aikaa enemmän, Vihdoin en voi muuta kuin huokaista, Vihoin voin nukkua hyvin. Vihdoin.... niinpä niin lista todella on loputon. 

Kaikki teistä ovat varmasti joskus kokeneet sen ihanan tunteen kun tietää kaiken olleen valmista. Sen tunteen, jolloin voi sanoa itselleen: "Nyt on aika levätä, nyt on aika tehdä sitä mitä minä oikeasti haluan, nyt on aika.. olla rauhassa ja rentoutua!". Eikös se olekkin mahtava tunne? Sitä kutsutaan kesälomaksi!


Lomaa minä ja varmasti moni teistäkin olemme odottaneet yhdessä ho kauan. Myöskin kanit ovat odottaneet sitä. Mutta mitä lomamme tulee sitten sisältämään? Kaikkea en vielä paljasta, mutta osan kuulette jo nyt.

Matkailu:
Meidän lomamme alkaa heti vauhdikkasti! Luvassa mm. on kaksi vähän pidempikestoisempaa matkaa (n. viikon mittaisia). Reisuun lähdetään Japaniin, jossa meidän on tarkoitus käydä vierailemassa kanisaarella! Sen varalle, ettet aikaisemmin ole kyseisestä saaresta kuullut lainasin postaukseeni lyhyen tekstin radionovan sivuilta:

"Ōkunoshima on saari Japanissa, josta löytyy käsittämätön määrä kaneja. Toisen maailmansodan aikana saarella sijaitsi kaasulaitos ja kaneja käytettiin kemikaalisten aseiden koeläiminä. Sodan jälkeen kanit vapautettiin ja saaresta tehtiin puistoalue. Nykyisin saarella asuu tuhansittain kaneja."

Lisäksi upotin tekstiini videopätkän kyseseltä saarelta. Video oli ensimmäinen johon youtubessa törmäsin.

Voitte siis arvaat, että mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan ja pääsemme saarella vierailemaan kamera tulee olemaan matkan kannalta ehdoton. Mukaan varaan tietysti laturit, enemmän muistitilaa, suojia jne. Videokamerankin ajattelin tempaista mukaan ja tulen todennäköisesti kuvaamaan videopostausta tai muuta vastaavaa blogini puolelle, sitä siis odotellessa, eikö vain?

Tuosta reissusta haluasin kuvata paljon videomateriaalia, sekä kuvia kunnon postausta/postauksia varten. Matkalla en kykene kuitenkaan kirjoittamiseen vaan, postaukset tulevat kunhan pääsen jälleen kotiin. Aivan hiljaiseksi en kuitenkaan blogiani haluasi jättää, joten saatan kirjoitella sitä ennen muutamia kirjoitelmia, jotka on helppo ulkomaillakin julkaista yhdellä napinpainalluksella. Silloin kyse ei kuitenkaan ole kuulumispostauksista. 

Ennen japaninmatkaa lähdemme kuitenkin vierailulle Irlantiin. Kuka tietää, ehkä saamme kaunistusta ja värikkäitä kuvia myös sieltä, mikäli ihmiset täällä kaniblogissa haluavat katsella myöskin matkailukuvia.

Monet varmastikkin miettivät, minne rakkaat pupuseni joutuvat matkan ajaksi. Onneksi sain senkin asian hoidettua hyvissä ajoin.  Nimeltämainitsematon ystäväni on lupautunut hoitajaksi kaneilleni koko Irlannin reisusn ajaksi. Kanit saavat siis asustaa kotona, ilman uuden paikan tai kokonaan vieraan ihmisen jännittämistä, joka on minulle todella tärkeää! Hoitajalle on annettu tarkat ohjeet ja uskon heidän pärjäävät yhdessä. Myös Japanin matkalle olemme saanet jo hoitajan. Toivotaan vaan, että kaikki sujuu kaneilla kuin hoitajillakin hyvin! :)

Mikäli joku muistaa oman "mummolamme" niin myös sinne aijomme kanien kera reissata vähintään kerran tällä kesälomalla.



Harrastukset? Estehyppy ja muut
Kisoja (Epävirallisia/virallisia/treenejä) tulee ja menee, eikä meillä ole mitään mahdollisuutta keritä käymään niissä jokaisessa. Emmekä varmaan kaikkiin menisikään, vaikka pääsisimmekin. Puotiharjuun (13.6) olen kutenkin ajatellut suuntaavani, mutta katsotaan nyt miten käy. Jos hyvää aikaa esimerkiksi heinäkuussa löytyy harkitsen vakavasti virallisten estekilpailujen järjestämistä Porvooseen. 
Agilityä treenailemme kotona ja minun olisi kesällä tarkoitus "kehittää lajia" entisestään, katsotaan miten käy. 

Kesäkanila?
Aikaisemmin mainitsinkin jo teille suunnitelmastani tehdä "kesäkanila". Sen idean tarkoituksena oli ottaa meille asumaan lomahoidokkeja (kaneja) omistajien lomamatkojen ajaksi. En kuitenkaan kerinnyt keväällä kirjoittamaan ja postaamaan kattavaa esittelyä ehkä alkavasta toiminnastani. Näin ollen "kesäkanila on ainakin toistaiseksi suljettu", tai noh, enhän minä sitä ehtinyt edes avaamaankaan. Syy johtuu siitä, että aikatauluni ovat kesällä hieman epätarkat ja siksi minun on hankala sopia tiettyjä päivämääriä. Kuitenkin meille saattaa tulla sijoiuspupu koko kesäksi, tai vähemmäksi aikaa. Siitä kuulette ja näette kutenkin myöhemmin lisää, mikäli jotain sellaista suunnitelmissa ollutta tapahtuu. 



Muuta:
Keväällä laitoin tilavan kasvimaammekin kuntoon. Nyt koitan pitää vaivalla istuttamiani kasveja elossa, niin että keskikesällä kaneilla olisi paljon monipuolista tuoreruokaa tarjolla (voikukkien ja ruohon lisäksi). Myöskin kasvihuoneeseen olisi tarkoitus istuttaa tomaattia, kurkkua, paprikaa sekä muitakin herkkuja (lähinä meille ihmisille).

Kesällä jatkan ainaista rahankeräys-projektiani. Lomaan kuuluu siis Dog-sitter keikkoja sekä kotitöitä, ehkä jotain muutakin mistä voin ansaita itselleni rahaa päästäkseni kohti tavoitetta.

Kesällä paljastuu myös minulle tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeitä asioita, mutta niitä ei voi vielä muuta kuin kotona jännittää.

Haluan myöskin päivittää blogini ulko-asun parempaan kesäkuntoon. Blogissani on muute tällä hetkellä jo huimat 182 rekisteröitynyttä lukijaa! Kiitos teille kaikille todella paljon, että olette jaksaneet pysyä mukana. Ehkäpä voisin järjestää arvonnan, mikäli 200-lukijan raja menee kesän aikana rikki, maybe, maybe not ;)

"Yksityisen elämäni puolella" ajon ja tapaan paljon ystäviäni, myös niitä joita en ole pitkään aikaan nähnyt. Vietän myöskin syntymäpäiviäni ja toivon saavani tästä kesästä itselleni paljon hyviä muistoja sekä ennennäkemättömiä kokemuksia irti!



Siinäpä teille tekstiä lähitulevaisuudestamme, miltä kuulostaa? Mitä TE aijotte tehdä kesällä? Mitä toivotte näkevänne kesällä blogissani? Mikä oli lempi kuvanne?

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Näyttää kesältä, mutta todellisuus on toista

Siinä sitten hämmästelin vain, että "on se fiksu kani", vaikka tämä lause ei täällä blogissa tunnu koskaan kuluvan puhki. Kyllähän minä arvostan jokaisen kanin ja muidenkin olioiden älykkyystasoa ja hauskinta on nähdä näiden eläinten kehitys ja omat hassut tyylit. Niin se vain kuitenkin on, että vaikka jokaisessa kanissa on varmasti potenttiaalia oppia erilaisia hauskoja juttuja, jotkut vain erottuvat paremmin joukosta, olemalla niitä välkympiä persoonia.

Tarkemmin tiivistettynä nyt on luvassa kuulumispostaus johon sisältyy uusia ajatuksia ja uuden kokeilua. Paljon on vuoden aikana muuttunut, eikä tulevastakaan sen pahemmin ole tietoa. Viimeviikot ovat pyörineet kamalan laiskuden alaisena. Onhan sitä paljon tullut tehtyäkkin, eli kaikkia päiviä ei ole kulutettu sisällä kanienkin suosimien elokuva-iltojen parissa, mutta silti jotenkin tuntuu, että aikaansaannos on ollut pientä. Sen tekin olette varmasti täällä blogissa huomanneet. 


Dakota on Ninjaillut ulkona sään salliessa, kuin myös Romeo. Viimeviikon alkupuolella, kun sääkin oli aurinkoinen ja nurmikko juuri tasoittunut sen leikkaamisen jälkeen, kanit juoksivat suurella sydämmellä rallia toivottaen kesän tervettulleeksi. Aitaukseen olin laittanut PALJON piikopaikkoja, tunneleita ynnämuita hökötyksiä. Niiden avulla kaksikko ei tunne oloaan niin turvattomaksi, vaikka ylhäällä lentäisikin lentokoneita muutaman minuutin välein (joka täällä Helsingissä on aika yleistä).














Kuviakin on tultu räpsittyä ja muutamissa kanimaisissa tapahtumissakin pyörittyä. Marley pääsi esimerkiksi Turun kilpailuihin.Turkuun saimme kyydin Carolta, suuri kiitos siitä hänelle! Kimppakyydissä oli tietenkin myös muita henkilöitä mukana, joita ei sovi myöskään unohtaa! ;) Matka oli kaikenkaikkiaan yllättävän hauska! 
Pikku Marley hyppi molemmissa Keskivaikeissa luokissa, itseään kovin korkeampia esteitä. Paikka oli kaneille haastava, sen ympäristön ja yleisön vuoksi, vaikka muuten kaunis puistohan se oli. Ensimmäisellä suoralla radalla emme päässeet maaliin asti. Virheitä oli tullut sen verran, kuin esteitä takanamme oli. Toinen kierros sujui jo huomattavasti paremmin ja pääsimme ylittämään maaliviivan sekä joitakin esteitä siinä välissä.  Mutkalla oli arvosteluluokka vaihtunut C:ksi, joten mitään mahdollisuuksia ei meillä olisi päästä toiselle kierrokselle, sen arvasinkin jo etukäteen.  
Kisapäivänä paistoi mahtava aurinko, joten sain kuvailtua muiden kaneja, ja ihan kivoja kuvia sainkin. Kisapaikalla pääsin hypyttämään myöskin Kiran upeaa, Felixiä. Menestys meilläkään parina ei ollut hääppöinen, mutta ihana se silti oli, kani, niinkuin aina!
Muutama asia jäi kyllä pahemminkin raivostuttamaan koko reissulta, esimerkiksi muutamien nimeltä mainitsemattomien tuomarien sekä kilpailijoiden toiminta. Onneksi olen jo hieman päässyt ärsyynnykseltäni yli. Pitää vain toivota, ettei samanlainen meininki jatku.. Hauska matkaseura kuitenkin kompensoi asiaa ja reissu oli kokonaiskuvaukseltaan hyvä, kuten yleensäkkin. 



Tämän päivän kuulumisiin kuuluu sellaisia tapahtumia kuin agility sekä esteily. Marleyn kanssa hypimme femmania kanin osaamisen mukaan ja ihan hyvällä (perus) meinigillä. Romeon kanssa päätin kokeilla jotain aivan uutta. Esteitä en jaksanut höpsön kanssa tänään koitella, sillä paikka hyppimiselle ei ollut ehkä se paras mahdollisin. Senpä takia rakensin suoran agilityradan ja kokeilin miten herra lähtisi sitä kulkemaan. Esteet oli tarkoitus kulkea samantapaisesti kuin estehypyssäkin--> Kani edellä ja omistaja perässä, vapaana kun en voinut tuota pitää. 
Romeo ymmärsi idean jo ensimmäisellä kerralla, pujottelua lukuunottamatta. Ensikerralla taidankin suosiolla miettiä tarkemmin, miten sitä harjoittelisimme. Muut kun esteet menivät mallikkaasti, pieniä häiriöntekijöitä huolimatta. En olisi uskonut tämän toteutuvan näin nopeasti! Pitääkin katsoa millaista lajia tästä voisi ulkona kehitellä. Ja tosiaan ehkä näihin fiiliksiin on hyvä lopetella tämä postaus, niin intoa riittänee sitten seuraavillekkin!

Turun kuvat: (C) Henna.V ja Karoliina.L

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Informaatiota ja kuulumisia

Hei kaikki lukijat!
Oli kyllä harvinainen alkulausahdus minulta blogitekstiin mutta menkööt. Niin kuin varmaan monet huomasivat, blogistani on poistunut banneri, postausten kuvia ja ulko-asukin on hieman tai yhtään kaunistelematta paljon vinksallaan. Yhtenä päivänä huomasin tämän ja rupesin sitten netistä selvittelemään miksi blogini "kaatui". Nopeasti löysin asiaan vastauksen, mutta valitettavasti se ei ole enää korjattavissa entiselleen. Ajanpuutteen vuoksi, en ole ehtinyt laittamaan blogiini uutta, edes väli-aikaista banneria tilalle. Koitin kuitenkin eräänä iltana muokata edes ulko-asua suotuisammaksi, mutta bloggeri sekosi tai koneeni lagasi niin paljon, että se muutti värejä itsekseen punaiseksi jne. Lopulta enää mikään ei muuttunut, vaikka tallensinkin ulko-asun moneen otteeseen...
Blogin kirjoitus jatkuu, vaikka olenkin ollut säälittävän laiska viime-aikoina tämän asian suhteen. Aikani on vain keskittynyt kaikkeen muuhun, kuten pellon kunnostukseen, kevtäsiivoukseen, loppukokeisiin jne. Pyrin kuitenkin korjaamaan blogin taas mallilleen mahdollisimman pian!

Kaneille kuuluu hyvää. Viime ja tällä viikolla saimme juhlistaa syntymäpäiviä, kun Marley täytti 8.5 kaksi vuotta ja Romeo 12.5 jo hienot viisi vuotta! Aika onkin kulunut sitten älyttömän nopeasti. Enkä vieläkään usko, että näin tuon pienen palleron ensimmäistä kertaa viisi vuotta sitten! Toivotaan, että matkamme yhdessä jatkuisi vielä ainakin saman verran ja mielellään paljon pidempäänkin.




En ollut ajatellut pääseväni estekilpailuihin ennen kesän puoltaväliä, mutta onneksi minulle tarjottiin kyytiä Turun kisoihin 16.5.15. Sinne lähdemme siis kahdestaan nyt täydet kaksivuotta täyttäneen pupuneidin kanssa kisaamaan molempia kv-luokkia. Odotuksia ei ole, etenkään leikkauksen jälkeen. Kotonakaan emme ole treenanneet ollenkaan, emmekä treenaakkaan, sillä vasta 16päivä leikkauksesta on kulunut tasan kuukausi. Marley on toipunut kyllä operaatiosta todella hyvin. Mahan alle on kasvanut jo kunnollinen karvapeite, vaikka pientä arpea sielä vielä tuntuukin. Marley myöskin jolkottelee portaita ja pomppii sohville aivan huoletta. Eilen kävin myöskin ulkoilemassa neidin kanssa pihalla, Teimme pienen "lenkin" valjaat päällä, eivätkä nekään tuntuneet haittaavan tai hiertävän kania mitenkään ikävästi, vaikka itse olenkin vielä varovainen kania nostellessa, kun on jotenkin jo tottunut varomaan haavaa, jota ei enää oikeastaan ole.
Valeraskailu on loppunut kokonaan ainakin tähän hetkeen asti ja siitä olen todella mielissäni. Muuten kani on aivan entisellään kaikkien pikku vikojen ja hassuttelujen kera :3!

Toivottavasti saisin pian uuden lookin blogini puolelle ja pääsisin sen mukana taas postailemaan aktiivisemmin!
 

© Juulia. Web design by Aino Vakkilainen. Sisällön tarjoaa Blogger.