keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Kauniit talvipäivät: kuvina muistoihin


Kuka muu rakastaa täysin koskematonta lunta?
Muutamina päivinä olen ulkoillut pupujen kanssa ahkerasti. Aluksi lunta olikin vain vähän, mutta sitten sitä satoi kolme-neljä päivää putkeen. Sen jälkeen, lunta oli jo niin paljon, että kanien oli semi vaikea liikkua sinne minne halusivat. Ensimmäisinä päivinä Romeo oli vähän pettynyt, kun sen pehmoiset pumpulitassut koskivat ensikerran viikkoihin, kylmään lumeen. Sillä kovasti poika tuntuu kesää odottavan.
Marley ei välittänyt lumesta tai vuodenajasta ollenkaan. Se halusi päästä kuluttaa energiaa jolkottelemalla siellä sun täällä, satoi tai paistoi.
Seuraavien lumipyryjen jälkeen, kun lunta oli tullut n. 5cm lisää, kanit järkyttyivät. Marley ei uskaltanut enää liikkua, vaan jäi kököttelemään yhteen nurkkaan. Aina sen halutessa muualle oli ensin kaivettava siisti polku. Polkuja se ehti kaivaa tusinan verran, ennen kuin lähdimme sisälle.
Romeo oli täysin toista luokkaa. Se loikki uskomattomia loikkia eteenpäin ja vauhdilla. Mikä olisikaan kanille raskaampaa liikuntaa, kuin lumessa kahlaaminen. Ennen lumikuuroja oli todella keväiset ja kauniit maisemat, sekä suotuisat säät. Lämpötila onkin pomppinut jo viikkoja 0-5 asteen välillä, koskakohan tulee kesä?

Ajattelin siis julkaista blogissakin nämä "kauniit" kuvat, sillä olen huomannut kuinka mukava näitä vanhoja postauksia on selailla jälkeenpäin ja muistella menneitä aikoja.




"Joskus toivoisin osaavani lentää näiden kinosten yli"







Tälläkertaa ei mitään spesiaalimpaa postattavaa ole. Seuraaviin postauksiin yritän sitten panostaan hiukan enemmän, jos aikaa riittää! :)

8 kommenttia:

 

© Juulia. Web design by Aino Vakkilainen. Sisällön tarjoaa Blogger.