Sivut

tiistai 27. tammikuuta 2015

Epäviralliset (24.1.15)

Tuo aamu minulla lähti käyntiin todella hyvin. Pitkään aikaan en ole niin positiivisena herännyt ja noussut sängystä ylös. Aikaa jäi vielä pakkaamisen ja aamupalan jälkeen muihinkin hommiin. Tuona aamuna emme siis joutuneet kiirehtimään lähdön kanssa ja auto starttasi hyvissä ajoin kohti klaukkalan työväentaloa, jossa kilpailut oli määrä järjestää. 
Mukana oli vain yksi pupu Marley, kilpailemassa aloittelia luokassa sekä helpossa suorassa.

Saavuttuani kilpailupaikalle hämmästelin suuresti sitä, ettei yhtäkään autoa oltu parkkeerattu parkkiin. Menin kurkistamaan portaille ja ovi olikin jätetty auki. Roudasin siis boksin ja muut kamppeet sisätiloihin, mutta sisällä ei näkynyt ketään. Kaikkialla oli pimeäa tai oikeastaan hämärää, sillä ikkunoista pilkotti sisälle kirkas aurinko. Vihdoin, hetken pällisteöltyäni huomasin ovessa lapun jossa kerrottiin, että kilpailun järjestäjä oli hakemassa kilpailijoita läheiseltä juna-asemalta. 



Päättäväisesti kävelin aulaan ja yritin epätoivoisesti etsiä valokatkaisijaa, jota en sitten koskaan löytänyt, onneksi siellä ei kovinkaan pimeä silloin ollut. Aulassa minun lisäksi oli viisi (?) kania bokseissaan.
Marleyn otin ulos boksistaan ja päästin juoksentelemaan "vapaana" ympäri salia. Siitä se nauttikin kovasti! Innoissaan näin sen kirmailevan ja tutkivan ympäristöä. Eipä tuntunut pikkuista edes paljon pelottavan, vaikka se yleensä hieman aristeleekin vieraissa tilanteissa/tiloissa.

Lopulta lisää porukkaa alkoi valumaan sisälle ja kilpailut vihdoin alkoivat. Marley kilpaili toisena aloittelijoiden luokassa. Ensimmäinen kierros mentiin yhdellä hölmöllä virheellä ja toinen puhtaasti. 
Helpolla suoralla virheitä olikin sitten useampia, mutta en enää muista montako. 
Pikkuneiti nappasi kuitenkin ruusukkeen mukaan aloittelijoiden luokasta, voittaen sen toisen kierroksen puhtaalla radalla :)


Omat hyppyvuorommet eivät paljon kelloa kuluttaneet, joten muutakin kerkesi kilpailujen ohessa touhuamaan. Pääsääntoisesti kuvasin ja seurustelin muiden kanien kanssa, etenkin Milan Minin, joka osasi hurmata minut jälleen totaalisesti. <3

Videota en jaksanut kilpailuista kuvaamaan, mutta saatte vähän Marleyn hyppynäytettä tuonne loppuun videolla. Kävimme siis tänään kokeilemassa uttaa estettä ja vasta videota ktsellessa tajusin kuinka paljon tämä neiti onkaan vuoden aikana kehittynyt! Ulkonakin oli sen verran viileä, ettei Marley jaksanut edes yrittää parastaan, mutta siltikin se lensi esteen yli ihan mallikkaasti :`)

torstai 22. tammikuuta 2015

Kuvapostaus

Vihdoin koitti taas aika, kun pääsin vierailemaan kahden havannankoiran ja niiden omistajan luona! Vaikka tämäkään aika ei ollut mitä parhain, olen silti todella iloinen, että tuli lähdettyä!
Vuorossa siis lyhyt kuvapostaus. Laatu ei ole paras mahdollinen, mutta ihan ok valaistukseen nähden.



Tästä pojasta ei meinannut saada muita kuin naamakuvia, linssilude Topi




tiistai 20. tammikuuta 2015

Paljon karvaa

Romeolla alkoi järkyttävä karvan lähtö kausi! D:
Terve taas kaikille blogini seuraajille! Kanit voivat oikein hyvin ja ovat omilla kommelluksillaan ja riehakkailla leikeillään, onnistuneet saamaan minutkin uuvuksiin. Koulun lisäksi on riittänyt siis paljon tekemistä.

Klaukkalan kilpailujen jälkeen vietimme kotona tavallista arkea. Ainakin siihen yhteen iltaan asti, jolloin Marley paljasti jälleen kerran olevansa valeraskaana.. Se ilta meni totaali överiksi, kun tämä neiti raahasi omaan pesäänsä sukkaparinikin pois lattialta. Ensimmäiseksi rikoin tietysti pesän ja yritin saada tuolle höyrypäälle jotain muuta ajateltavaa, sillä aikaisemmilla kerroilla Marley on unohtanut rakennus hommat jo päivässä/illassa.

Tällä kerralla se ei kuitenkaan luovuttanut niin helpolla. Sillä vaikka olin siirtänyt häkistä pahvit, matot, sekä kaiken muun mitä tuo voisi pesän materiaaleina käyttää (paitsi heinät ja karvat) pois, niin vieläkös se yritti hiukseni repiä, kun katselin lattialla televisiota, hölmistynyt Romeo vierellä. Yön aikana se päätti nyppiä karvansa pois ja aamuyöstä kasoja olikin jo neljä! Siirsin nekin sitten pikaisesti pois. ja "vasta" seuraavana päivänä pesän rakentelu oli unohtunut. MUTTA tietysti koko seuraava ilta meni kanien kahdenkeskeisten kosiskelujen merkeissä. Molemmat kurnuttelivat ja Romeo yritti astua Marleyta, joka puolestaan kävi tökkimässä herran takapuolta. Kaamea ilta, kun ei olisi yhtään noiden touhuja jaksanut seurata. Aikaista kevättä rinnassa(ko)? -- Onneksi tämä vaihe on nyt vihdoin taas ohi. Olen kyllä vähän harkinnut tuota sterilointia vaihtoehdoksi, sillä vaikka Marleylla ei kaikista ääripäässä olevia valeraskauksia ilmenekkään niin ovathan nuo aika rasittavia. On myös raskasta katsella kanin stressaavan turhaan itseään, vielä jos nämä jatkuvat tuolla viiden vuoden iässä niin... Noh, aika näyttää mitä tuo tullessaan, sen verran suuri operaatio se kuitenkin on.

Mitäs muuta me sitten täällä kotosalla olemme puuhailleet? 

No emme ainakaan ulkoilleet, sillä säät ovat olleet karmean jäiset tai loskaiset. Muutama päivä näytti jo selkeämmältä, mutta silloin olin tietysti kiinni koulu projekteissa, enkä kerinnyt kuvaamaan kaneja ennen pimeää. (tässä postauksessa siksi harmillisen vähän kuvia)

Sisälle on pakko järjestää jotain tekemistä, jos haluan nukkua kunnon yö-unet, joten osittain ehkä tästä syystä johtuen olen  saanut taas suuren inspiraation agilityn treenaamiseen :`D. Siihen palamme alempana, videon merkeissä. 

Rautakaupassakin on tultu käytyä useaampaan otteeseen ja osan illoista olen viettänyt esteitä väsäillessä. Tällä hetkellä odotan myös uutta sinkilä satsia Ruotsista. Ja ennen kuin joku ehtii edes ajatella, niin kyllä, ilmoitan aina blogini puolella tavalla tai toisella myyntiin tulevista esteistä kuvan kera.

Nyt palailen siihen agilityyn. Elikkäs, tälläkertaa kaneilla oli huomattavasti haastavempi rata, sillä lisäsin sinne kaksi uutta estettä, joka sekoitti molempia ja vauhti hyytyi. Pujottelu esteenä toimi wc-paperi rullat päällekkäin pinottuina. Niitä oli radalla vain kolme, koska tilaa ei olisi muuten riittänyt. Lisäksi rakensin väli-aikaisen A-esteen. Tai saa nähdä jääkö se niin väli-aikaiseksi. Sen päälle heitin pyyhkeen, jottei kanien tassut päässeet liukumaan yhtä herkästi. Sitten olikin jo harjoittelun aika, molemmat tuntuivat nauttivan uusista haasteista.
Lopussa näkyy vähän videota, kun harjoittelimme agilityä pallon kanssa. Ideana on siis se, että kanit seuraavat palloa, minne ikinä se meneekin. Romeo osaa homman jo ihan suhteellisen hyvin, mutta Marley vielä epäröi.



Siinäpä se! Mitään muuta, ainakaan mainitsemisen arvoista ei ole tapahtunut. 

Seuraavana lauantaina (24.1) lähdemme Marleyn kanssa kisaamaan klaukkalaan Mirkan järjestämiin epävirallisiin kilpailuihin. Luokat ovat samat kuin viimeksikin, Aloittelijat ja helppo S. 
Romeokin saattaa tulla mukaan. Kisaamaan ulkopuolisena helppoon tai muuten vain halittelu kaveriksi.

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

This is the way the bunny hops! + video

Aamulla suntasimme Marleyn, muutaman esteen sekä ihanan siskoni (joka oli luvannut kuskata meidät) kanssa klaukkalan epv estekilpailuihin. Treenasimme siellä aloittelijoiden rataa sekä helppoa mutkaa. 
Aloittelijoiden luokka sujui hyvin, ensimmäinen kierros puhtaasti ja toisella yksi virhe. 
Helppo mutka olikin haastavampi, ja se loikittiin ensin seitsemällä ja sitten kuudella virheellä. 
Sisätiloissa hyppiminen onkin osoittautunut monelle kanille todella haastavaksi, ja radalla tekisi mieli vain jumittaa tai kääntyä takaisin. Sisällä pidettävissä kilpailuissa ei odotukset siis koskaan ole kovin korkealla, joten etenkin niihin suhtaudun todella leikkimielisesti. Harjoitusta ja kokemuksen takiahan me sisätiloissa pää-asiassa kilpailemme. Ulkona puput saavat sitten näyttää taitojaan jos vain viitsivät! :)




Koko viikon aikana emme ole ulkoilleet pupujen kanssa johtuen kosteasta loska säästä. Päivät ovat pyörineet pääosin siis agilityn parissa :D Yöllä oli kuitenkin pakkastanut ja satanut sen mukana lunta, joten päivemmällä vein puppelit ulos, sillä kaneilla oli todella paljon energiaa.

Romeo kurkki pettyneen ja surkean näköisenä kantolaatikon ovesta, kun laskin sen alas. "Ei vieläkään kesä". Hetken mietiskelyn jälkeen sen uteliaisuus kuitenkin voitti ja ampaisisihan se sitten vihdoin juoksentelemaan ja tutkimaan hyisen kylmää maailmaa.

Marley oli tässä vaiheessa tutkinut jo kaikki nurkat sekä kolot läpi. Enää oli jäljellä pienet spurtit ja iloiset loikat, jonka jälkeen, sekin alkoi nostelemaan tassujaan merkiksi siitä, että nyt on aika lähteä sisälle lämpimään.

Lopuksi video josta oli tarkoitus tehdä kanien agility video, mutta alkuun sotkeutui hieman muitakin pätkiä, mitä viikon aikana olen videoinut. Muunmuassa sieltä epävirallisista kilpailuista :)

perjantai 2. tammikuuta 2015

Kaneille uusi "heinäteline"

Uudenvuoden viettojen jälkeen, on siskon ja minun meininki ollut rentoakin rennompaa. Mikä olisi mukavempi tapa viettä lomaa, kuin pötkötellä faboylla ja katsella televisiota hyvän seuran, ruuan ja ympärillä loikkivien kanien kera? (Ehkäpä se, että tekisi kaiken olennaisen kuten suursiivouksen ennen kuin raataminen taas jatkuu...)
Tänään esittelen teille uusimman rakennelmani. Uuden heinätelineen!
Olin jo pitkään miettinyt miten pääsisin lopullisesti eroon heinäsilpusta, jota kertyi huoneeni lattialle alta aikayksikön. Pohdin, että ongelman ydin ei niinkään ole heinän säilytys omassa laatikossa, vaan heinäkori, josta heinä pääsi kulkeutumaan muuallekkin, kuin kanien ruokapöytään.
Selailinpahan nettiä ja youtubea jälleen kerran ja löysin sieltä toimivan ratkaisun ongelmaan, ja vieläpä videon kuinka se rakennetaan. Kiitos youtube, olet taas ratkaissut yhden ongelmistani!

Kuvan sanotaan kertovan enemmän, kuin tuhat sanaa joten tässä oma versioni heinälaatikosta:

Tämän rakensin isäni pienellä avustuksella ja olen lopputulokseen varsin tyytyväinen!





Kuten ylläolevista kuvista näkyy heinäboksin "katon" saa näppärästi auki saranoiden avulla. Heinää mahtuu boksiin enemmän, kuin aikaisempiin telineisiimme, joten heinää lisään sinne vain joka toinen tai kolmas päivä. Kanitkin ovat olleet todella tyytyväisiä, sillä tarpeeksi isoista koloista on ollut helppo popsia heinää, toisin kuin aikaisemmista koreista, jossa oli hankalat ja pienet raot. 
Oikeanpuoleinen kuva on otettu alhaalta päin ja kuten huomaatte, rakensin boksista hieman erilaisen, kuin videossa. Syynä se, etten halunnut heinän tippuvan verkon läpi. 
Nyt varmaan ihmettelette miksen suoraa tehnyt "jalatonta" laatikkoa. Syy näkyy alemmassa kuvassa. Halusin kanien wc-laatikoiden mahtuvan heinäboksin alle, jotta rei`istä heinä tippuu laatikoihin, eikä häkin pohjalle- sieltä huoneeni lattialle. 


























Suosittelen ratkaisua lämpimästi kaikille, jotka haluavat eroon lattialla lojuvista heinäkasoista. Helppo rakentaa ja hyvä käyttää, itselleni ei ole ainakaan vielä tullut mieleen mitään huonojapuolia tästä.







 

© Juulia. Web design by Aino Vakkilainen. Sisällön tarjoaa Blogger.