perjantai 4. heinäkuuta 2014

Matkustetaan mummolaan


Monet teistä ovat varmaan kesälomalla tehneet reissun jos toisenkin mummolaan, mökille tai ympäri maailmaa. Meillä on ollut tapana viettää joka kesä muutama viikko mummolassa. Myöskin kanit lähtevät näille reissuille mukaan. Matkan kesto vaihtelee, rippuen pysähdyksistä. Yleensä matkaamme noin 4-6 tuntia, 2-5:llä pienillä ja muutamalla isommallakin pysähdyksellä.
Kanit viettävät automatkan turvallisesti omissa boxeissaaan, jotka yleensä sijoitan poikittain kahden penkin "väliin" eli penkin jalkatilaan. Pysähdyksien aikana kanit saavat jaloitella vuoratussa autossa, josta on poistettu ylimääräiset penkit. Mukana on myös vessalaatikko, jossa kanit käyvät oma-aloitteisesti aina pysähdyksien aikana.
Eilen aloin valmistautumaan tähän vähän äkilliseen lähtöön. Pakkasin kanien tavarat ikean muovilaatikkoon, joka on mielestäni helppo sijoittaa autoon. Tarvittaessa sitä voi käyttää myös pöytänä. Mukaan pakkasin tietysti myös omat tavarani pieneen reppuun, jonka saa isossa autossa tungettua melkeimpä mihinkä vain.
Ilalla vein mukaan lähteväni ystäväni kanssa kanit tavanomaiselle tutustumiskierrokselle. Silloin ne saavat tutkia autoa, ja Romeo kokeneena tietää mitä seuraavana päivänä sitten tuleman pitää.

Aamulla söimme aamupalaa ja päästimme kanit ulos viimeiselle kävelylle. ennen kuin matka sai alkaa. Tämä oli siis Marleyn ensimmäinen kerta, kun se pääsi (tai joutui) kanssamme mummolaan. Matka sujui sen osalta kuten oletimme, eli hyvin. Ensimmäisellä pysähdyskerralla se kirmasi ulos laatikostaan, kun luukku ovi aukesi. Sitten se kävi vessassa, ja aloitti tavanomaisen "nakerra sitä, nakerra tätä" shown. Välillä se kaivoi vilttejä ja kuopi pressuja. Välillä se taas koitti syödä muovilaatikoita ja kaikkea mitä sen eteen nyt sattuikin.
Romeo, joka on oikeastaan jo hyvin kokenut matkailija, ei aluksi halunnut tulla laatikostaan ulos ollenkaan. Aikaisemmilla matkoilla se on juossut suoraan vessalaatikkoon, mutta nyt se ei vaivautunut tulemaan edes ulos, ennenkuin minä pakottamalla otin sen, sillä halusin varmiastaa kuitenkin sen hyvinvoinnin. Kaikki rauksei nopeasti. Herralla oli ollut vain niin kova pisuhätä, että se oli jo ehtinyt pissata boksiinsa. Niinmpä se ei ollut vaivautunut tulemaan ulos. Jaloitellessaan se oli kuitenkin ihana oma itsensä, ja oikea mamman sylipoika. Kaikista mieluiten se makoili viileän laatikon päällä katsellen maisemia takapenkkien ikkunoista. Ennen matkan jatkumista se vaihtoi vielä pikaiset pusut ja kuulumiset Marleyn kanssa, ja sitten lähdettiin taas ajamaan.

Perillä molemmat kanit olivat kuin kotonaan, tai ehkä jopa vähän tyytyväisempiä, sillä ne saivat paljon meheviä omenapuun oksia :)!



    Romeolla on vieläkin hirvittävä karvanlähtöaika ja niitäkarvatuppoja tosiaankin löytyy jokapaikasta
   
    Siilimme vierailevat jälleen ahkerasti luonamme


    Pakastetut viinirypäleet ovat mielestäni niin hyviä ja yksi kesän parhaimmista jutuista :D



    Automatkalta ei ihmeellisempiä kuvia usein saakkaan, mutta muutamia niistäkin..

    Kanit pysähdys tauolla <3




Perillä:
















10 kommenttia:

  1. Tosi kivaa että kanit pääsevät aina mukaan mommolaanne :)
    Itse olen juuri nyt myös mummolassa, tosin matka on vähän lyhyempi, nimittäin 3h ;)

    VastaaPoista
  2. Tosi kivalta vaikuttaa tuo teidän mummolaperinne :). Kumpa itsekin voisin ottaa kanit mummolaan mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kanitkin tykkää vaihtelusta :3

      Poista
  3. Ootko muuten tulossa nyt ens sunnuntaina sinne Palojoelle epv kisoihin?

    VastaaPoista
  4. Haastoin sinut blogissani:
    http://luppakorvapupu.blogspot.fi/2014/07/kani-haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut haastettiin jo, mutta en oo ehtiny vielä tekemään :P :)

      Poista
  5. Miten oot saanut ton sun bannerin blogiisi? Hieno "mummolahäkki" :)

    VastaaPoista
  6. Ihanat roomeo ja marley :) <3 itelläni on leijonaharjaskani :)

    VastaaPoista

 

© Juulia. Web design by Aino Vakkilainen. Sisällön tarjoaa Blogger.