torstai 3. toukokuuta 2018

Miten Jedin metsästyskäyttäytymisketju (vahva ja kokonainen) näkyy arjessa?

Jedi on rodultaan pinseri. Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut toimia itsenäisesti pienriistan karkoittajana, sekä vahtikoirana. Oman käsitykseni mukaan riistaviettisyys rodun sisällä on hyvin vaihtelevaa. Toisilla sitä riittää vaikka muille jakaa, toisilla sitä ei ole juuri lainkaan! Jedi on ollut pienestä lähtien hyvin kiinnostunut jahtaamisesta ja tarttumisesta. Loppuhuipentumana tapporasvistus ja "saaliin" (lelun) paloittelu/syöminen. Tätä olin pinseripennultani odottanutkin, eikä se minua haitannut.

Kuinka näkyy arjessa?

Aina solmussa, syystä että:
Vapaana en voi aitaamattomalla alueella Jediä pitää, sillä saadessaan vainun, koira hipsii korviaan letkauttamatta kauas metsän syövereihin. Irti koira on vaaraksi itselleen ja vaaraksi muille. Haaveena on saada luoksetulo joskus niin vahvaksi, että irti pitäminen olisi mahdollista, mutta saa nähdä jääkö se kaukaiseksi haaveeksi. Onneksi meillä on olemassa kevyt, 50m pitkä liina, minkä kanssa koira pääsee viilettämään metsässä. Tietysti käydään myös aidatuilla puisto-alueilla, usein vähintään viikottain. 

Kiinni on ja pysyy
Peto ei ole hellä suustaan. Jos johonkin tartutaan, se tehdään voimalla. Olisi luonnotonta ottaa saalis hellästi kiinni, kun tavoitteena on saada se hengiltä. Kiihtyneessä mielentilassa namien syöttäminen koiralle on taitolaji, jotta sormenpäät pysyisivät vauriottomina. Jos leikissä koira osuu vahingossa ohi, niin jälki on erittäin ikävän näköistä, ja tuntuista. 

Yhdessä vaiko erikseen?
On selkeä ero sillä, leikkiikö koira omistajansa kanssa, vai saalistaako se jotakin, mitä henkilöllä on tarjota. Yleisimmin Jedi ei oikeastaan leiki minun kanssani, vaan saalistaa sitä mitä minulla on. Tämä näkyy koiran olemuksessa ja siinä, mitä se tekee voitettuaan saaliin itselleen. (häipyy muualle, ravistelee, paloittelee ja syö). Lelujen suolistaminen (paloittelu) ja palojen syöminen on myös koiran mielipuuhaa. Jedi on aikamoinen syöppö, jonka tähden sillä ei ole jatkuvasti saatavilla kuin muutama täyskumi lelu, joista toinen niistäkin on hevosille tarkoitettu pallo. Kaikki muut lelut, viltit, pedit yms. se pistää vielä toistaiseksi välittömästi palasiksi ja hotkii mahaansa. 

Kiistat resursseista
Useimmat pennut eivät syntyessään ole resurssiagressiivisia, mutta vaikka olisivatkin, kun asiaan kiinnitetään ajoissa huomiota ja koiraa koulutetaan sopivalla tavalla/pidetään huoli siitä, että sillä on tarpeeksi resursseja, ei asiasta synny ongelmaa.  Joskus kuitenkin käy niin, että koira pääsee jostain syystä vahingossa oppimaan resurssiaggressiiviseksi, vaikkapa jostain tietystä lelusta, tai teityn tyyppisistä tavaroista. Jos koira ei ole vahva viettinen, koira ei yleensä ole valmis taistelemaan resurssiaan. Puollustamaan kylläkin, mutta näillä on ero. Puollustava koira ei välttämättä ole valmis menemään murinaa tai puraisua pidemmälle. Jos varoittaminen ei toimi ja resurssi viedään siltä jokatapuksessa väkisin, se usein hyväksyy tappionsa ja jatkaa matkaa murheissaan. Vahvempi viettinen koira taas ei luovuta. Tämä on ikävä kyllä nähty myös Jedin kanssa silloin, kun on jotain sen suusta pitänyt väkisin saada nopeasti pois. Koira ei tällöin lopeta puollustamista, kun on jo menettänyt resurssinsa minulle, vaan käy tämän jälkeen hampaiden kanssa päälle, eli alkaa todella taistella asian puolesta.

Saaliin paloittelu alkaa usein heti tapporavistuksen jälkeen.


Jedi pentu vaanii




Jedillä on myös tapana vaania minua! Tämä on hurjan huvittavaa! Yleensä aamuisin ensitapaaminen menee niin, että Jedi vaanii minua piiitkän matkan ja kulkee luokseni oiikein hitaasti ja harkitusti, kunnes sitten parin metrin etäisyydeltä hyökkää täydellä antamuksella leikkiin. Tässä pätkä Jedin vaanimisesta:



On kokonaisesta ja vahvasta metsästysketjusta jotain hyötyäkin! Vietti on hyvä opettaja ja vastus. Sen kanssa saa aina olla painimassa ja pähkäilemässä, sekä kehittämässä uutta. Ihan helpolla ei siis pääse, mikä on minusta vain hyvä! (siis useampina päivinä..). Vahva viettiset koirat ovat usein periksiantamattomia ja niillä löytyy hyvä moottori harrastamiseen, kunhan siis nämä kaksi ominaisuutta saa suunnattua siihen haluamaansa lajiin.. Se ei kaikkien kohdalla ole aina ihan yksinkertaista! Luonnollisesti jos periksiantamattomuus taas on kytkettynä johonkin ei-toivottuun käytökseen on kyseessä jälleen astetta haasteellisempi ongelma kouluttaa pois.

Tässä oli teille omia havaintojani viettisen koiran kanssa elämisestä. Ehkäpä teksti on hyödyllinen jollekkin, joka pohtii itselleen sopivaa koirarotua. Aina tulee tutustua rodun alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, sekä metsästyskäytäytymisketjuun. Mitkä osat ketjusta ovat vahvana, mitkä osat olemattomina ja miten se vaikuttaa koiran käyttäytymiseen ja ominaisuuksiin.

Omistatko koiran, jolta löytyy kokonainen metsästymiskäyttäytymisketju? Mitä haasteita ketju tuo arkeenne ja miten ketjun eri osat näkyvät koiran käyttäytymisessä?
Kiinnostaako? Pitäsikö kirjoittaa useampia postauksia aiheesta?
 

© Juulia. Web design by Aino Vakkilainen. Sisällön tarjoaa Blogger.