Sivut

perjantai 10. marraskuuta 2017

Pupu herra eläinlääkärissä

Käytiin muutama viikkko sitten Romeon kanssa eläinlääkärissä. Siellä tehtiin perustarkistus, eli katsottiin hampaat, sydän, yleiskunto jne. Lisäksi teetätin muutamia verikokeita, joiden tulokset sain seuraavana päivänä. Romeon hampaat olivat priimassa kunnossa, eikä eläimessä päälleppäin näy minkäänlaisia sairauden merkkejä. Lääkäriin lähdimme vain, sillä itse halusin. Mielestäni on hyvä käyttää eläintä välillä vieraiden silmien alla tutkituttamassa, ja nuo verikoe tulokset halusin. Jos jotakin poikkeavaa löytyisi, niin tietäisipähän sitten ajoissa. 



Verikoe tulokset olivat hyvät. Niiden perusteella kaikki sisäelimet näyttäisivät olevan kunnossa. Pieniä aliravitsemuksen merkkejä kuitenkin löytyi, mikä voi viitata jonkinlaiseen imeytymishäiriöön, kun kanin ruokavalio on kuitenkin kunnossa. (tai niin ainakin luulin). Havahduin jonkin aikaa sitten siihen, että varastossa säilytetty heinä on mennyt todella huonolaatuiseksi. Lähes oljen näköistä paalia olisi vielä kaksi jäljellä.. Täytyy ostaa tilalle jotakin parempilaatuista. Romeo on toki myös vanhuuttaan päässyt laihtumaan, eikä mikään ruoka ole tuohon oikeen auttanut.. Määrää taas ei juurikaan voi nostaa, sillä muuten heinänsyönti vähenee saman tien huomattavasti. Lääkäri suositteli kokeiluun kaneille tarkoitettua uutta lihotusruokaa, ja se on tuntunut tepsivän. Vielä ei paino ole puntarissa noussut, mutta muuten kani tuntuu jo aavistuksen verran massakkaammalta.

Muuten Romeo voi erittäin hyvin. Osallistuttiin mukaan eläinnäyttelijäkouluun! Pieni tähtihän tuo on! Ihan älyttömän reipas, osaava ja seurankaipuinen kani herra. Kurssin jälkeen tulevaisuudessa meillä on siis mahdollisus päästä mainoksiin tai elokuviin mukaan, mikäli tarvetta pupu-näyttelijälle vain löytyy. Kurssin ansiosta molemmat kanit ovat saaneet enemmän sisältöä elämäänsä. Kerran viikossa ne matkustavat mukaani tutulle työharjoittelupaikalle, missä ne sitten pääsevät tutkimaan ja treenaamaan kanssani vapaasti. Välillä ollaan käyty jopa agihallin puolella. Sielläpä vasta on jänösillä ollut tilaa temmeltää!   
Pienesti olen haaveillut myös siitä, joskos lähtisi Marleylle opettamaan nenätyöskentelyä, eli nosea! Olisi huisia nähdä, miten tuollainen pieni pitkäkorva lähtisi sellaista harrastamaan. Romeo on siihen liian sählä, joten Marley olisi helpompi koulutettava, näin aluksi ainakin. Ehkäpä saan tähänkin harrastukseen jossakin vaiheessa investoitua! Puput varmaan tykkäisivtä. Vähintäänkin siitä, että pääsisivät jotakin tekemään. Nyt on ulkoilut jääneet kelien takia vähemmälle. Ja estetreenit sen tähde, etten ikinä jaksa koota ja korjata ratoja.. 
 

© Juulia. Web design by Aino Vakkilainen. Sisällön tarjoaa Blogger.